KUN TAULUT HERÄÄVÄT HENKIIN

Olemme ”herättäneet henkiin”  neljä  maalausta Roosin talolla. Maalauksista on tehty lyhyet filmit, jotka aukeavat niiden vieressä olevien QR-koodien avulla. Koodien lukemiseen tarvitset mobiililaitteeseesi qr-koodin lukijan (voit ladata sovelluksen ilmaiseksi netistä) tai lainata tabletin museokaupasta. Videot on tehty yhteistyössä museon henkilökunnan, Heta Kangasvierin, Sonja Maukosen, Nora Lambergin ja Mediakeskus Limen opiskelijoiden  Maija Joensuun ja Mariella Paganuksen kanssa.  Tervetuloa tutustumaan taiteeseen uudella tavalla!

Catharina Sofia Roosin muotokuva, 1828, Johan Lindh 

K.H. Renlundin muotokuva, 1902, Pekka Halonen

Lukeva nainen, 1869, Arvid Liljelund

Ilveksen jäljillä, 1903, Pekka Halonen

 

TAULUISTA TEATTERIA

Eilen Roosin talon komeat kultakauden teokset alkoivat elämään vauhdikkaasti. Vieraanamme oli joukko 1-3-luokkalaisia Rödsön koulusta ja heidän ohjaajanaan mm. Karleby Ungdomsföreningin teatteritoiminnasta tuttu Pauliina Holmqvist. Tapahtuman ajatuksena oli, että lapset pääsevät tekemään omia tulkintojaan taiteesta teatterin ja leikin avulla. Pauliinan ohjauksessa tehtiin ensin yhdessä hauskoja improvisaatioharjoituksia. 

Sen jälkeen oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään, joista jokainen ryhmä valitsi oman taulunsa. Näistä tauluista ryhmät suunnittelivat ja toteuttivat teatteriesitykset, jotka näyteltiin sitten muille. Aiheina oli mm. mehukestejä, joulupukin vierailu ja myrskyä merellä. Jokainen pääsi osallistumaan ja antamaan oman panoksensa yhteiseen esitykseen.

Tapahtuma on suunnattu Kokkolan ruotsinkielisille kouluille ja se toteutetaan viikoilla 46-47. Opettajille tiedoksi, että mukaan mahtuu luokkia vielä, ilmoittautumiset Luckaniin luckan.karleby@kulturosterbotten.fi

Improvisaatiota

Leikitään yhdessä

Torstai-iltana 12.11. klo 18-20 myös yleisölläkin on mahdollisuus tulla tekemään tauluista omia teatteriesityksiä Roosin talolle mukavan yhdessäolon, leikin ja draaman merkeissä. Ohjaajana toimii Pauliina Holmqvist. Tapahtuma sopii erityisesti lapsiperheille, mutta kaikki muutkin kiinnostuneet ovat tervetulleita!

Taulusta teatteriksi on osa Kokkolan kaupungin Loistavaa! –lasten ja nuorten kulttuuriviikkoa ja se on järjestetty yhteistyössä Luckanin kanssa. Luckan on saanut avustusta tapahtuman järjestämiseen Brita Maria Renlundin säätiöltä. 

 

Teatteriesityksen harjoitukset

KOTOSIN KANNUKSESTA

Kannus-Seura ry julkaisi lauantaina 24.10.2015 Kannuksen historiaa valottavan kirjan ”Kotosin Kannuksesta”.

Kirjallisuus ja arkistolähteisiin perustuvien artikkelien lisäksi kirjaan on kerätty muistoja mm. Kannuksen kouluista, elinkeinoelämästä ja vapaa-ajan vietostakin.

Kirjassa on noin 500 valokuvaa, karttaa tai piirrosta jotka havainnollistavat entisaikojen maisemaa.

K.H.Renlundin museosta – Keski-pohjanmaan maakuntamuseosta kirjaan ovat 

kirjoittaneet museolehtori Lauri Skantsi ja maakunta-amanuenssi Pirkko Järvelä.

Julkistamistilaisuudessa alustuspuheenvuorot pitivät VTM, paikallishistorian tutkija ja toimittaja Jouko Hannu  (Hämeenkyrö) sekä maakunta-amanuenssi Pirkko Järvelä. Lisäksi kirjan toimittaja Eero Hanni kertoi kirjan tekemisestä ja sisällöistä.

Kirjan tekemistä ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahasto ja Museovirasto.

Kirjaa voi ostaa K.H.Renlundin museon – Keski-pohjanmaan maakuntamuseon museokaupasta.

Eero Hanni ja Jouko Hannu pitäämässä alustuspuheenvuorot yleisölle

UTSTÄLLNINGSAMANUENSENS TEASER

Har du funderat på hur konstnärer namnger sina konstverk? Upplever du att namnen tillför något för förståelsen av konstverk? Tycker du kanske att namnen styr din tolkning – på ett bra eller dåligt sätt? Är namnet viktigt för helhetsupplevelsen? Har det betydelse för konstnärens skapandeprocess; finns det med från början eller är det mer av en namnlapp som bifogas konstverket i samma skede som konstnären signerar verket?  Ska namnet vara tydligt, förklarande, förbryllande, poetiskt, känsloväckande...? Antagligen finns det lika många svar på dessa funderingar som det finns konstverk, konstnärer och betraktare.

Här följer valda delar ur katalogen för K.H.Renlunds museums senast öppnade konstutställning. Läs och smaka på namnen ett åt gången! 

Nattflygaren I, II och III.

Alberto Santos-Dumont konstruktion del II-I.

Myggan.

Något på bordet.

Jag och modellflyget.

Taxmannen.

Stilleben med hammare.

Urho sover. 

Besvärlig tyngdpunkt.

Vad säger namnen dig då de står för sig själva? Sugen på att se konstverken och inte bara fantisera? Passa på! Dessa och flera målningar finns till påseende i Jorma Korpelas utställning Under årens lopp i Rooska gården t.o.m. 22.11.2015. Varmt välkommen!

TERVETULOA HIMMELIKURSSILLE ITE-MUSEOON!

Vau! Onpa hienoja! Ja erikoisia! Mistä nää on tehty? Ai niin, nähän on niitä pölykapseleita / lasinpaloja / mehupillejä…. Kyllä minäkin osaisin tehdä. Voisikohan sitä asua tällaisessa paikassa? Voisin ehkä ton ottaa itselleni ja maalata ehkä tuollaisen tehosteseinän kotiin. Nii-in, voi sitä noinkin ajatella ja tehdä!

Näitä kommentteja on kuultu kuluvana kesänä ja syksynä ITE-museon Voi sitä näinkin elää! -näyttelyssä. ITE-museossa esitellään taiteilijakoteja, joista yksi on Heikki Kylliäisen ”Himmelitaivas”. Kylliäisen himmelit ovat herättäneet ihastusta ja inspiroineet kävijöitä näkemään perinteisissä himmeleissä uusia mahdollisuuksia. Siksi päätimme järjestää himmelikurssin, jota vetää alan ammattilainen Tuija Isopahkala Kankureista.




Järjestämme Kankureiden kanssa kaksi kurssia. Toinen on illalla ja toinen keskellä päivää – joten voi valita omaan aikatauluunsa sopivamman ajankohdan. Maanantaina 28.9. on vuorossa iltakurssi eli se järjestetään klo 18–20. Päiväkurssin vuoro on ma 5.10. ja kellonaikana 10–12. Kurssin hinta on 5 euroa ja se sisältää materiaalimaksun. Kurssi sopii kaikenikäisille. Voit tulla myös koko perheen voimin!



















Tervetuloa inspiroitumaan ja haastamaan luovuutta ITE-museoon! Sijaitsemme museokorttelissa osoitteessa Pitkänsillankatu 28. 

Kuvat:Marcus Riska/KHRM

AIKAMATKAILU JATKUU MUSEOKORTTELISSA

Museokorttelissa aikamatkaillaan tälläkin viikolla vuodessa 1752. Viime viikolla tapahtumaan osallistui toistakymmentä kokkolalaista koululuokkaa ja tällä viikolla oppilaita tulee myös maakunnan kouluista.

Kuva: Johanna Holmbäck

Kuningas on saapumassa vierailulle Kokkolaan kesällä 1752 ja papisto, talonpojat ja porvarit valmistelevat vierailua. 

Kuva: Johanna Holmbäck

Papiston ja piispan ohjauksessa käydään koulua pedagogiossa, kauppiaat mittaavat ja suunnittelevat kuninkaan matkareittiä herra Lassanderin talossa ja talonpojat leipovat ja valmistavat vaatenaulakkoja.

Kuva: Sirkku Lähdesmäki 

Outoja asioita kuitenkin tapahtuu ja joku tai jokin ei selvästikään halua että kuningas tulee Kokkolaan. Tavaroita katoaa, outoja ääniä kuuluu ja kummallisia hahmoja on liikkeellä. 

Kuva: Johanna Holmbäck

Oppilaat saavat päivän aikaan erilaisia vihjeitä mm. QR-koodeja, joiden avulla he tutkivat mysteeriä valmistelutöiden ohessa. Päivän lopuksi ratkaistaan yhdessä mysteeri; kuka haluaa estää kuninkaan vierailun?

Kuva: Sirkku Lähdesmäki 

Museopedagoginen elämyspäivä museolla 5.-6. luokkalaisille - Kuningas saapuu Kokkolaan

Museopedagoginen elämyspäivä museolla 5.-6. luokkalaisille

Kuningas saapuu Kokkolaan

”Jokaisen kansalaisen on valmistauduttava kuninkaan vierailuun. Kuuluipa hän mihin säätyyn tahansa, tulee hänen tarjota kaikkinainen tietämyksensä ja kätevyytensä kuninkaan kunniaksi sekä yhteiseksi hyväksi.”

Kokkolan museon pihapiirissä käynnistyy 14.9.15 kahden viikon mittainen Erinomaista! -hankkeen museopedagoginen oppimispaja, joka saavuttaa yli 400 5.-6. luokkalaista Kokkolasta ja maakunnan alueelta. Pajoihin on ilmoittauduttu jo keväällä ja suosio oli niin suuri, että osa luokista ei mahtunut mukaan. Kuningas Adolf Fredrikin vierailu 1700-luvulta on kehyksenä pajapäivään. Toteutus tapahtuu yhteistyössä Kokkolan kaupungin perusopetuksen, museon ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen luokanopettajakoulutuksen kanssa. Erinomaista! –hankkeen tavoitteena on osallistaa maakunnan oppilaita löytämään alueellista erinomaisuutta digitekniikan keinoja hyväksikäyttäen ja tulevaisuuden taitoa ja osaamista kokonaisvaltaisen oppimisen hengessä toteuttaen. Toiminnallinen, ilmiöpohjainen, autenttisessa ympäristössä tapahtuva elämyksellinen museopaja on osa maakunnan kaksivuotista Erinomaista!-hanketta.

Pajapäivän aikana kaksi luokkaa kerrallaan pääsee aikamatkalle toiminnalliseen ja pelilliseen elämykseen. Museon pihapiiri, Pedagogio, Taideleipomo ja Lassanderin talo muuttuvat aikamatkan myötä eri säätyjen toimintapajoiksi ja oppilaat pääsevät aistimaan 1700-luvun Kokkolan maailmaa. Digiaika viedään mukana aikamatkalle ja iPadit toimivat välineenä tallentamiseen ja elämyksien poimimiseen päivän varrelta. Myös ennakkoon on valmistauduttu oppimispäivään kuninkaalta tulleen videoviestin välityksellä ja ennakkotehtävien parissa. Museopäivän aikana oppilaat sukeltavat eri säätyjen kautta sekä tekemään että kokemaan ja näin historia herää henkiin Kokkolan sydämessä, museokorttelissa.

Toimintaa suunnittelemassa ja luotsaamassa ovat luokanopettaja Tommi Nurmi Hollihaan koululta, yliopistonopettaja Sirkku Lähdesmäki, museolehtori Lauri Skantsi, rehtori Pertti Kuosmanen ja luokanopettajaopiskelijat Krista Valkama, Eeva-Liisa Linnanmäki, Riitta Raja-Aho, Anniina Pennanen, Merja Jylänki, Auri Lamberg ja Anna-Kaisa Kuusento. Luokanopettajaopiskelijat ovat opintojensa loppusuoralla ja suorittavat syventävän harjoittelun museopajojen suunnittelijoina ja vetäjinä. Museopäivän toiminta pohjautuu perusopetuksen opetussuunnitelmaan ja laaja-alaisen osaamisen taitojen kehittämiseen. Tavoitteena on herättää oppilaan kiinnostus paikallishistoriaan, vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja tarjota yhteistoiminnallisuuteen perustuva elämys pelillisyydellä maustaen.

 Katso ennakkovideo tapahtumasta

Hyvää syntymäpäivää kapinallinen Elin

Elin Danielson-Gambogi 1861 - 1919

Elin Danielson-Gambogin syntymästä tulee tänään kuluneeksi 154 -vuotta. Elin oli suomalaisen taiteen kultakauden yksi merkittävimmistä taiteilijoista. Hän eli elämäänsä tavalla, joka oli 1800-luvun lopun naisille hyvinkin uskaliasta. Tämä maailmaa kiertävä sekä ajoittain yksinkin asuva nainen toi taiteessaan esille naiskuvaa joka sai aikaan väreitä taidemaailmassa.

Yksityiskohta teoksesta Meren Rannalla/La Merenda (1904)

Elinin kuvaukset naisista arkipäiväisissä askareissa koettiin jopa hyvän maun vastaisina, ja niiden aiheita pidettiin mitättöminä sekä vähäpätöisinä. Teoksissa ei meidän aikalaisten silmissä ole mitään ihmeellistä mutta silloin aiheiden arkipäiväisyys nähtiin jopa sopimattomana. Tämän johdosta hän olikin kapinallinen. Hän kulki vahvasti omaa polkuaan.

Hänen Meren Rannalla/La Merenda (1904) teosta voitte käydä ihailemassa Roosin talon yläkerrassa ja toivottaa Elinille oikein hyvää syntymäpäivää.

Lähde: S, Johnson; P, Timberg. Ystävällisesti K.H. Renlund. 2009. Art Print Oy.

UNELMAMATKALLA

Mikä on sinun unelmamatkakohteesi? Millaiselta siellä näyttää? Mitä siellä voi tehdä? Tällaisia kysymyksiä on pohdittu Roosin talolla koululaisille suunnatussa työpajassa kevään ja syksyn aikana.

Kirkonmäen koulun  2. luokkalaisten työskentelyä 

Työpaja liittyy kruunupyyläisen taiteilijan Anni Krokforsin (1909-1994) näyttelyyn Roosin talolla. Krokfors oli hyvin monipuolinen taiteilija ja yksi näyttelyn teemoista on hänen tekemänsä matkat. Hän matkusti mm. Venetsiaan ja Pariisiin ja dokumentoi näkemäänsä ja kokemaansa piirustuksin ja matkakertomuksin.

Kirkonmäen koulun  2. luokkalaisten työskentelyä

Niinpä matkustaminen valikoitui luontevasti työpajan teemaksi ja oppilaat ovat tehneet kuvitettuja matkakertomuksia unelmamatkoistaan. Työpajaan on osallistunut syksyn aikana kokkolalaisia koululuokkia aina esikoululaisista lukiolaisiin.

Huom! Annie Krokforsin näyttely ”Väri lepää liikkeessä. Annie Krokforsin jäljillä” on vielä avoinna 6.9. saakka Roosin talolla (Pitkänsillank. 39) Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa!

MIKÄ IHMEEN KHRM?

Oletko ihmetellyt tunnusta KHRM? Entä värit, mitä ne tarkoittavat?

Kyse on kirjainlyhennyksestä, joka tarkoittaa K.H.Renlundin museota. Vuonna 1908 suurliikemies Karl Herman Renlund lahjoitti testamentissaan taidekokoelman perustettavaa museota varten. Museo sai nimensä häneltä ja siitä tuli Karl Herman Renlundin museo. Kyse on nykyisestä Kokkolan kaupunginmuseosta ja Keski-Pohjanmaan maakuntamuseosta.

Nyt on selvyys kirjaimista, entäs ne värit? 

Roosin talo

Pedagogio

K.H.Renlundin museolla ei ole yhtä ja ainoaa museotaloa, vaan se sijaitsee useassa rakennuksessa. Niitä ovat mm. Roosin talo, pedagogio. Lassanderin talo ja ITE-museo sekä Draken kotimuseo. Näistä keskeisimpiä ovat Roosin talo ja pedagogio. Kirjaintunnus kertoo myös niistä. Siihen on mustan värin ohella valittu Roosin talon maalipinnan keltaokra ja pedagogion punamulta.




Entäs fontti? 

Sekin kertoo tarinaa ja viittaa jugendin aikakauteen eli siihen historialliseen periodiin, jolloin museo perustettiin, vuoteen 1909. Fontti edustaa jugendin aikana modernia kirjaintyyppiä.

Museotyön arjessa KHRM tunnus on museoammattilaisten ahkerassa käytössä, sillä se on myös kokoelmien luettelointitunnus, jonka oheen kirjataan kunkin kokoelmaesineen kokoelmanumero.

Kristina Ahmas

Uutta ilmettä museokaupassa

Heinäkuu on yksi vilkkaimmista kuukausista museossamme: asiakkaita riittää sekä kruunupyyläisen Annie Krokforsin että museon omaan kultakauden näyttelyyn, mutta myös museokauppaamme. Pienessä inspiraation puuskassa ja muutoshalun vallassa innostuimme järjestelemään museokauppaa uudelleen, ensin yksi tuote sinne ja toinen tuonne kunnes monikin esine oli vaihtanut paikkaansa.

Museokauppa näyttää nyt avarammalta ja isommalta, kun keskellä on enemmän tilaa.

Toisinaan paikkojen vaihtaminen ja pieni uudelleenjärjestelykin tekee tehtävänsä ja luo tilaan uutta elämää ja uusia näkökulmia.

Kauniin vihreät lasipullot ja pikarit ovat herättäneet monen asiakkaan huomion nyt kun ne on siirretty
vitriinin alahyllystä ikkunanlaidalle, eikä suotta.

Helpotimme sekä museokävijän vierailua että myyjän toimintaa ryhmittelemällä tuotteita yhteen niin että esimerkiksi museon omat tuotteet ovat nyt lähempänä toisiaan ja taiteilijan tuotokset aina yhdessä paikassa.

Vaikka korttienkin paikat vaihtuivat, asiakkaat löytävät silti mieluisat postikortit samalla lailla kuin ennenkin.

Pienestä uudelleenjärjestelystä huolimatta yhtäkään tuotetta ei ole siirretty pois, vaan löydät museokaupastamme edelleen useita erilaisia postikortteja, koruja, kirjoja, laukkuja, t-paitoja, voiveitsiä, avaimenperiä kuin magneettejakin. Tervetuloa vierailulle!

MUINAISJÄÄNNÖKSIÄ BONGAAMAAN!

Liikutko mielelläsi luonnossa? Oletko kiinnostunut arkeologiasta? Jos vastasit kysymyksiin kyllä, muinaisjäännösten bongaamisessa ja arkeologiassa voisi olla jotain sinulle! Seuraavaksi saatat ehkä sanoa, että eihän täällä meillä ole koskaan mitään ollut, vuosituhansia vanhoja juttuja löytyy vain Kreikasta ja Lähi-idästä.  VÄÄRIN! Arkeologiaa harrastaakseen ei tarvitse lähteä merta edemmäksi kalaan. 

Kälviän Kirkkokangas

Keski-Pohjanmaalla  asuttiin samaan aikaan ja jo paljon aiemminkin kun muinaiset mesopotamialaiset keksivät nuolenpääkirjoituksen ja faaraot rakensivat pyramidejaan! Näillä muinaisilla pohjalaisilla ei ollut hienoja kulta-aarteita tai kirjoitustaitoa, mutta se ei tee heistä yhtään huonompia. Osa heidän jättämästään kulttuuriperinnöstä eli muinaisjäännöksistä on löydettävissä vielä tänäänkin varsin helposti, osa on maan peitossa. 

Sokojan Palojärvi

Muinaisjäännökset ovat maassa tai vedessä säilyneitä muistoja menneistä sukupolvista. Ne kertovat elämisestä, asumisesta, liikkumisesta, elinkeinojen ja uskonnon harjoittamisesta sekä kuolleiden hautaamisesta.  

Museoviraston ylläpitämästä muinaisjäännösrekisteristä löydät tietoja paikkakuntasi muinaisjäännöksistä. Kohteista on sinne kerätty mm. lyhyet kuvaukset, koordinaatit ja karttalinkit.  Rekisteri löytyy osoitteesta http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx

Kälviän Maijankorpi 

Ei muuta kuin muinaisjäännöksiä bongaamaan, niitä saattaa löytyä ihan kotinurkiltasi! Mutta muista, muinaisjäännökset ovat lain suojaamia! Niiden kaivelu ja penkominen on ehdottomasti kielletty, siinäkin tapauksessa vaikka kyseinen muinaisjäännös ei olisikaan em. rekisterissä. Katsoa saa, mutta ei koskea J

Kuvat: Marcus Riska/Lauri Skantsi, KHRM

 

Hyvinvointia tuottava Erikoistietotoimisto – Välfärd via Specialbyrån

 

ETT paikan päällä Kauhavan Härmässä.

Kaikkeen ei tarvita paljon rahaa, vaikka kyseessä olisikin monessa mielessä tuottava toiminta. Yllättävän usein näyttää sitä vastoin olevan niin, että elämän tärkeimmät asiat vaativat kaikkea muuta: aikaa, tietoa, oppimista, muille jakamista, mielekkäitä ihmissuhteita sekä rakentavaa yhteistyötä ja -henkeä.

Muun muassa näillä eväillä Erikoistietotoimisto ETT on toiminut vuodesta 2009. Tämän sosiaalisen yhteisön toimintamalli kiinnostaa myös laajempaa yleisöä; vastaavanlaiselle toiminnalle on mitä ilmeisimmin tilausta. Ehkä tämä ainakin osittain johtuu siitä, että on huomattu, että yhdessä tekeminen, paikkansa löytäminen joukon ulkopuolelta niin sanotusti joukkoon tuottaa hyvinvointia; eikä joukkoon kuuleminen tarkoita omien piirteidensä kankeaa vääntämistä valtavirran odotusten mukaisiksi, vaan osallisuutta sekä oman osaamisen ja kiinnostusten kohteiden avaamista muille, kuunteleville, avoimille korville.

Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja ­–hanke (http://www.obotnia.fi/kulttuuri/hyvinvointia-kuntiin-ilman-rajoja/) ja sen avausseminaari Hyvinvointia ja kumppanuutta kulttuurista toimii esimerkkinä siitä, minkälaiseen asiayhteyteen paikallishistorian harrastajista koostuva Erikoistietotoimisto soveltuu. Alkuvuodesta sain puhelun projektipäälliköltä Esa Vienamolta. Aiheena oli ETT:stä kertominen mainitussa seminaarissa, joka järjestettiin Härmän kuntokeskuksessa viime viikolla. Suostuin mielihyvin tehtävään, jonka jaoin kahden ETT:n toiminnan toteuttajan, Eero Ingmanin ja Jarmo Hautalan kanssa.

    Musiikin tohtorin, psykologin Ava Nummisen mielestä

”kulttuuri pitää hengissä”. 

Tässä hyvin järjestetyssä seminaarissa esillä oli mielenkiintoisia aiheita liittyen siihen, miten hankkeiden ja toimintamallien kautta voidaan edistää hyvinvointia kaupunkilaisille ja kuntalaisille. Asiantuntija-tutkijoiden näkemysten lisäksi saimme kuulla muun muassa siitä, miten muusikko Desirée Saarela-Portin tuo piristystä hoitoalalle ja -laitoksiin Pedersöressä, sekä siitä, miten tanssin ja taiteen kautta luodaan hyvänmielen virikkeitä Vaasassa. Puheenvuorot vahvistavat käsityksen siitä, että kulttuuri ja hyvinvointi kuuluvat yhteen. Musiikin tohtori ja psykologi Ava Numminen kiinnitti huomiota yhteiskuntamme medikalisaation perinteeseen. Nummisen mielestä ihmistä ja hyvinvointia tulisi tarkastella paljon kirjavimmista näkökulmista – ei ainoastaan laboratoriolasien kautta – siksi hän väittääkin, että sairaus ei ole terveyden vastakohta (!).

 

 

 

Jarmo Hautala löysi ETT:n Kokkola-lehden ilmoituksen kautta. Nykyään lehti julkaisee hänen ja muiden Viisaiden kirjoittamia historia-aiheisia tekstejä niin sanotulla ETT-palstalla.

 

 

 

 

 

 

 

Eero Ingmanille Erikoistietotoimisto tuli tutuksi museotyön kautta. Tutkimuksissaan hän on perehtynyt muuan muassa ilmailuhistoriaan. 

ETT:n herroilla on raskasta sanomaa jaettavana, kun kyseessä on mielekkään yhteyden löytäminen pitkiä ammatillisia uria kokeneina. Seminaarissa otsikkonamme oli ”ETT – kotiseutuharrastajien ja museon avointa asiantuntijuutta”. Asia herätti kiinnostusta. Kolmen koplassamme koimme ylpeyttä siitä, että ETT:n tapauksessa ei ole kyse varsinaisesta hankkeesta, vaan toimivasta toimintamallista. Ajomatkalla kotiin Härmästä totesimmekin, että Kokkolassa osataan kyllä kertoa ”miten meillä päin ollaan tehty”... Hyvä näin. Toki takakontissa kannattaa aina olla useampi painava kassillinen nöyryyttä, ne edesauttavat valtatiellä pysymistä – liukkaillakin keleillä.  

 Mukana ”Härmänkeikalla” oli ETT:n tuore esite.

 

                                       Keväisin terveisin,
                                       Vårhälsningar,

 

                                               Erik Engberg,
                                               tutkimusamanuenssi,
                                               forskningsamanuens.

Tet-harjoittelussa museolla

Taidetta ITE-näyttelystä

Olen Kaisa, lukion kakkosluokkalainen ja koulun kaksipäiväiselle tet-jaksolle päätin tulla K. H. Renlundin museoon katsomaan, millaista museotyö on. Olin viime kesänä Ohtakarin kalastusmuseossa kesätöissä museo-oppaana ja sitä kautta innostuin museoalasta.

En oikeastaan tiennyt mitään museoalasta ennen kuin tänne tulin. Tiesin vain millaista on museoissa ja mitä museo-oppaat tekevät, mutta en tiennyt lainkaan mitä tapahtuu "kulissien takana". Työskentely museossa vaikuttaa kuitenkin erittäin mielenkiintoiselta ja erilaisemmalta kuin kuvittelin. Museossa työskentely ei ole pelkkää tietokoneen ääressä istumista ja kirjoittamista, vaan työssä pääsee myös tutustumaan maastoon, kuulemaan jännittäviä tarinoita historiasta sekä pystyttämään erilaisia näyttelyitä.

Ensimmäisenä työpäivänäni maakunta-amanuenssi Pirkko Järvelä kertoi minulle hieman museossa työskentelemisestä. Pääsin käymään Roosin talossa ja sain kuulla hieman Roosien historiasta, mikä minun mielestäni oli erittäin mielenkiintoista. Pääsin käymään Happy Drivers -autokoululla, eli vanhalla Shell-huoltoasemalla, ja toimin siellä valokuvaajana.

Shell-huoltoasema

Huoltoaseman jälkeen kävimme vielä museokorttelissa, eli Pedagogiossa, jossa on upea Rihvelitaulusta kosketusnäyttöön -näyttely kouluhistoriasta, sekä Lassanderin talossa, jossa oli minun mielestäni ihana tunnelma. Näin myös, kuinka Näyttelyhallille pystytettiin ITE-näyttelyä. 

Toisena ja viimeisenä työpäivänäni kävimme Sokojalla ja Kotkamaalla kiertelemässä, katsomassa Borgarbackenina tunnettua paikkaa sekä vanhaa ruumiskellaria, jonne kauan sitten ruumis on sijoitettu ennen kuin se on voitu haudata kirkkomaahan. Kuulosti pelottavalta aluksi, sillä sana "ruumiskellari" sai mielikuvituksen laukkaamaan. Paikka oli kuitenkin hieno ja taidokkaasti tehty.

Ruumiskellari

Harmillista, että tet-harjoittelu on vain kaksipäiväinen, sillä museotyöhön olisin halunnut tutustua kauemminkin. Sain kuitenkin hyvän kuvan alasta ja se alkoi kiinnostaa entistä enemmän. Valitsin työpaikan oikein, sillä olen hyvin kiinnostunut historiasta ja etenkin siitä, miten ihmiset ovat ennen eläneet ja millaista elämä on ennen ollut. Siksi museoala vaikuttaa hyvältä alalta, jonne voisin sitten tulevaisuudessa hakeutua. 

Tet-terveisin,

Kaisa Märsy

Tarinoita pedagogiosta - koulunäyttelyä rakentamassa

Ensimmäiset muistikuvat pedagogiosta ovat hämäriä... puuta, vanhaa tavaraa, laivojen pienoismalleja, hyljetussareita. Tuo peruskoululaisen näkemys vuosikymmenien takaa on tuttu monelle kaupungin koulunpenkkejä kuluttaneelle opiskelijalle. Nyt näihin samaisiin penkkeihin voi ottaa tuntumaa ja verestää opinpolkuja vanhaan koulurakennukseen sijoittuvassa näyttelyssä.

Suomen tiettävästi vanhin ei-kirkollinen kaupunkirakennus valmistui vuonna 1696. Pitkään historiaan liittyy useita mielenkiintoisia tarinoita aina sen alkuvaiheista saakka. Pedagogion rakennusaikana kaikki valtakunnan julkiset rakennukset suunniteltiin Tukholman Intendenttivirastossa tai niitä suunnitteli silloinen yliarkkitehti. Tuolloin tässä tehtävässä toimi Nikodemus Tessin nuorempi ja hänen arvellaan hyväksyneen sekä vahvistaneen myös pedagogion piirustukset allekirjoituksellaan. Tessin tunnetaan myös Tukholman nykyisen kuninkaanlinnan suunnittelijana!

Uuden näyttelyn valmistelu tällaisen historian omaavaan rakennukseen on aina haaste koko museon henkilökunnalle. Aikataulut ovat tiukkoja ja työhön sisältyy monenlaisia työvaiheita, kuten tekstien suunnittelua, sopivien näyttelyesineiden etsimistä varastoista sekä niiden viimeistelyä näyttelykuntoon. Arvorakennus asettaa myös haasteita näyttelytekniikan suhteen. valot, äänet sekä muu tekniikka on sovitettava vanhaan ympäristöön, unohtamatta itse rakennuksen konservointinäkökulmaa. No tuossa on jo mainittuna joitakin museoammattilaisten eteen tulevia arjen iloja. Avajaispäivänä kaikki voivat jo huokaista helpotuksesta...



Näyttelystä löytyvä 1970-80 luvun koululaisen huone saa hymyn irtoamaan.

 

Näyttelytilojen vanhat rakenteet vaativat oman huomionsa.



 



Oikeilla konservointitoimilla selvitään taas 300 vuotta ilman ongelmia.




 



Käsittelyn jälkeinen ryhmittyminen kohti näyttelymatkaa.




 

Koulumestarin huoneen interiööri.




 



Tervetuloa koulumatkalle!




 

Koulumuistoja pedagogion yläkerrassa... Tartu liituun ja kirjoita!

          Koulunäyttelyterveisin
                                                      Jouni Mustonen, museon konservaattori.