Kouluhistoriallinen näyttely, avajaiset 6.11.2014 klo 17 (Pedagogio, Pitkänsillankatu 28). Tervetuloa!
En skolhistorisk utställning, vernissage 6.11.2014 kl 17 (Pedagogiet, Långbrogatan 28). Välkommen!
torstai 6. marraskuuta 2014
maanantai 3. marraskuuta 2014
Löytöretkellä Lontoossa – Englantilaista barkassia etsimässä
”Teillä on
ainutlaatuinen vene Kokkolassa. Sellaista en tiedä säilyneen missään muualla
maailmassa.” Näillä sanoilla minut toivotti tervetulleeksi Lontooseen
tunnettu historioitsija, professori Andrew Lambert. Lontoossa tarkoitukseni oli
tutkia neljän päivän ajan englantilaisten arkistoja, kirjastoja ja museoita
sekä tavata asiantuntijoita saadaksemme tietää kaiken mahdollisen Kokkolaan
Krimin sodan aikana Halkokarin kahakassa jääneestä maihinnousuveneestä eli
barkassista. Tehtävä ei suinkaan ollut helppo, vene on näet jo noin 170-vuotias
ja samoin ovat alkuperäiset merkinnät ja piirrokset siitä.
Barkassi oli emäalus HMS Vulturen (laskettu vesille 1843)
siipirattaan suojavene, joka toimitti kaksoistehtävää. Sen tarkoitus oli
merimatkan aikana suojata siipiratasta ylhäältä ja maihinnoustessa tai
tiedusteluretkillä/taistelussa se toimi tykkiveneenä ja
miehistönkuljetusveneenä. Mitoiltaan Kokkolaan jäänyt barkassi on 10 metriä
pitkä ja sen leveys on noin kolme metriä ja se kantoi Halkokarin kahakan aikana
28 miestä. Ihan pienestä soutuveneestä ei siis ole kyse.
Krimin sodassa englantilaisten oli määrä tuhota
mahdollisimman paljon vihollisen eli Venäjän armeijan tukikohtia ja heidän
aluksiaan ja varastojaan. Tämä oli onnistunut jo hyvin Raahessa ja Oulussa,
jossa englantilaiset olivat polttaneet suuret määrät tervaa, laivoja ja
puutavaraa. Arvata saattaa, että vihollinen ei ajatellut Kokkolastakaan
vastusta löytyvän, kun se ankkuroi kaksi laivaansa HMS Vulturen ja HMS Odinin
Halkokarin edustalle 7.6.1854. Tapahtumat tästä eteenpäin ovat hyvin tiedossa,
niin englantilaisten, venäläisten kuin kokkolalaistenkin kertomina.
Englantilaisten yritys rantautua päättyi heidän kannaltaan katastrofaalisesti;
menetettiin niin miehiä kuin kalustoakin. |
| 24 paunan tykki, joka muistuttaa mekanismiltaan barkassissa ollutta tykkiä. |
Onneksi vene on Kokkolassa säilynyt ja säilytetty, sillä nyt
se voi kertoa meille paljon niin merenkulun- laivanrakennuksen- kuin sotahistoriastakin.
Englantilaisiin arkistoihin sukeltamalla löysin lisää meiltä puuttuneita
tietoja barkassista ja sen rakennusvaiheista. Meitä veneessä vaivanneet kolot,
lovet ja raudat alkoivat saada vihdoin selityksensä. Selvisi myöskin veneessä
ollen tykin tarkka kaliiperi ja malli sekä sen kiinnitysmekanismi, joiden
perusteella toivo elää tykin löytymisestä jostain suuren Venäjän museoiden
varastoista. Venehän tosiaan jäi kahakan jälkeen Kokkolaan, mutta veneestä
otetut tykki ja lippu vietiin sotasaaliina Venäjälle – minne, se toivottavasti
vielä selviää.
 |
| The National Archives |
 |
| The National Maritime Museum |
TheNational Maritime Museum Greenwichissä, sen arkisto
Woolwichissä ja The National Archives Kew Gardenissa olivat mielenkiintoisia
paikkoja tutkijalle. Niiden palvelu oli hienoa ja nopeaa, voin suositella
niihin tutustumista lämpimästi. Se
tunne, kun kääntelet vanhoja dokumentteja kädet jäässä (kyllä – arkistoissa oli
todella kylmä) ja löydät etsimäsi, silloin tekisi mieli tuulettaa ja hihkaista.
Mutta nälkä kasvaa syödessä ja tuskainen tieto siitä, että arkistoissa olisi
lisää annettavaa tälle tutkimukselle, vaivaa mieltä. Neljä päivää oli tietenkin
liian vähän, mutta peli on avattu, kuten sanonta kuuluu, ja tästä on hyvä
jatkaa. Pieniä tiedonmurusia keräillen uskon meidän saavan kasaan kokonaisen
kuvan tästä globaalistikin arvokkaasta esineestä.
 |
| The Brass Factory, The Natinal Maritime Museum (Archives) |
Tutkimus ja tutkimusmatkailu siis toivottavasti jatkuu.
Toivonkin, että kokkolalaisilla päättäjillä on jatkossa mahdollista ohjata
resursseja barkassin tutkimukseen ja sen olosuhteiden parantamiseen. Meillä on
tosiaan täällä jotain ainutlaatuista. Nostakaamme se ylpeydellä esille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)