Järjestimme yhteistyössä Kokkolan koulutoimen Kuperkeikka- ja Projektori hankkeen ja Yliopistokeskus Chydeniuksen luokanopettajakoulutuksen kanssa 6.9. – 30.9. Saarimäen markkinat - aikamatka keskiajalle –tapahtuman. Se oli suunnattu perusopetuksen 5-6 luokille. Tapahtumaan osallistuikin kaikkiaan parikymmentä luokkaa mm. Torkinmäen, Hollihaan, Mäntykankaan, Villan, Kyrkbackenin, Rahkosen, Vionojan ja Kälviän kirkonkylän kouluista. Valitettavasti emme voineet tarjota teemapäivää kaikille halukkaille, mutta nopeimmat pääsivät mukaan. Teemapäivä kesti yhden luokan osalta aina yhden koulupäivän.
Kumppaneinani tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa toimivat opettajat Auli Palosaari ja Pertti Kuosmanen. Ilman heidän vahvaa ammattiosaamistaan ja työpanostaan tapahtumaa ei olisi ollut mahdollista toteuttaa. Lisäksi tapahtumassa työskentelivät myös luokanopettajakoulutuksen syventävää harjoittelua tehneet Sari, Eva, Outi ja Janika, jotka tekivät minuun suuren vaikutuksen luovuudellaan ja pedagogisilla taidoillaan.
Tapahtumassa opimme Kokkolan ja muun Suomen keskiajasta roolihahmojen ja työpajojen kautta. Tapahtumassa tärkeitä asioita oli luovuus, tarinat, osallisuus, oppijalähtöisyys, toiminnallisuus, leikki ja draama. Myös aikuisilla oli lupa leikkiä ja heittäytyä mukaan! Opettajat saivat etukäteen ohjeita ja materiaalia päivään liittyen, mm. roolihahmot kuvauksineen ja museon tuottaman Keskiaika ABC-kirjan. Pertti laati tapahtumaa varten oman blogin, jonka osoite löytyy tämän jutun lopusta. Materiaalin pohjalta valmistauduttiin päivään luokissa. Tullessaan tapahtumaan oppilailla ja opettajilla oli enemmän tai vähemmän selvillä oma keskiaikainen hahmo.
PÄIVÄN KULKU
Päivä alkoi kotiseutumuseolta, jossa oppilaille jaettiin oman roolinsa mukaiset asut, joista suurimman osan oli ansiokkaasti valmistanut museovirkailija Leila Hohenthal. Rooleista löytyi mm. kauppiasta, talonpoikaa, kutojaa, kalastajan leskeä, kylähullua, munkkia ja lapinnoitaa. Keskiaikaisten asujen pukemisen myötä siirryttiin vuoteen 1511. Sitten mentiin messuun Kaarlelan kirkkoon yhteiskunnallisen aseman mukaisessa arvojärjestyksessä. Kirkossa oli selvästikin monille osallistujille vaikuttava kokemus. Gregoriaaninen laulu ja palavat kynttilät loivat arvokkaan tunnelman ja vilkkaimmatkin lapset rauhoittuivat kirkossa. Kirkosta siirryttiin takaisin kotiseutumuseolle valmistelemaan Saarimäen markkinoita ja jakauduttiin ryhmiin (Kirkonmäkeä kutsuttiin 1500-luvulla Saarimäeksi). Markkina valmisteluihin kuului mm. ohraleivän leivontaa, naurislamppujen tekoa, matemaattisia arvoituksia ja ongelmanratkaisuja, vaakunakilpien tekoa, hyvä-paha –kuvien maalaamista, puumerkkien tekemistä ja keskiaikaista urheilua (puujaloilla kävelyä, keihäänheittoa, hevosenkengän heittoa, kubb –peliä, säkkitappelua). Kaikessa toiminnassa oli mukana tarinat sekä huhut ja vihjeet dominikaanien aarteesta. Vanhan tarinan mukaan dominikaaneilla olisi ollut Kirkonmäellä luostari tai kappeli ja he olisivat kätkeneet alueelle aarteen. Tästä aarteesta keskusteltiin pitkin päivää ja lapset saivat vähitellen vihjeitä aarteen löytämiseksi. Ideana oli se, että kukaan ei voinut löytää aarretta yksin, vaan siihen tarvittiin koko porukan yhteistyötä. Teemapäivä loppui siihen, että oppilailla oli koossa riittävästi vihjeitä ja he pystyivät löytämään aarteen vanhojen mittojen (syli, kyynärä, jalka), kiintopisteiden ja ilmansuuntien avulla. Dominikaanien aarre osoittautui tyhjäksi laatikoksi jossa oli yhdeksän lokeroa. Oppilaiden tehtävänä oli täyttää lokerot hyvillä asioille, jotka eivät vähene vaikka niitä antaa. Yleensä oppilaat keksivät pian koko aarteen idean ja laatikko täyttyikin nopeasti sellaisilla asioilla kuin ystävyys, terveys, rakkaus. Yllätys oli, että vain hyvin harva näytti pettyvä vaikka laatikossa ei ollutkaan mitään konkreettista aarretta. Lopuksi pidettiiin markkinat ja ostettiin oravannahoilla mm. leipää, juomaa ja naurislamppuja.
LOPUSSA KIITOS SEISOO
Kokonaisuudessaan Saarimäen markkinat – aikamatka keskiajalle –tapahtuma oli erittäin intensiivinen ja aikaa vievä. Tapahtuma vaati paljon valmistelutöitä roolihahmojen ja oppimateriaalin laatimisesta tavaroiden ja rekvisiitan hankintaan ja tiedottamiseen. Päivät olivat täynnä toimintaa, jonka jälkeen siivoamiset, järjestelyt, seuraavan päivän valmistelut ja tiskaamiset päälle. Järjestäjiltä vaadittiin erityisesti eläytymiskykyä, täysillä mukaan heittäytymistä, joustavuutta ja osallistujien huomioimista niin yksilöinä kuin ryhminä. Usein piti pystyä hoitamaan monia asioita samanaikaisesti.
Kokonaisuudessaan tapahtuma antoi kuitenkin enemmän kuin otti. Palautteen perusteella useimmat oppilaat ja opettajat pitivät kovasti tapahtumasta. Erityisen palkitsevilta tuntuivat oppilaiden suusta tulleet vilpittömät kommentit: ”tämä oli paras koulupäivä mitä minulla koskaan on ollut”, ”paras aarre oli se kun saimme yhdessä tehdä täällä keskiaikaisia juttuja” ja ”oli tosi kiva päivä, olisi kiva elää se uudestaan”. Tapahtumassa tuli myös jälleen todettua moniammatillisen yhteistyön monet edut. Samoin saimme vahvistusta sille, että tämän tyyppisillä menetelmillä ja oppimisympäristöillä on mahdollista kohottaa lasten historiatietoisuutta ja kiinnostusta menneisyyttä kohtaan. Oli myös mukavaa nähdä, että tapahtuma kiinnosti monia tahoja, ja saimme vierailijoita mm. muista museoista, opetushallituksesta ja medioista.
Lopuksi kiitos vielä Kokkolan seurakuntayhtymälle, erityisesti suntio Peter Ahlbergille ja emäntä Anna Kinnuselle, että saimme hyödyntää kirkkoa ja seurakunnan tiloja tapahtumassa sekä Kokkolan kaupunginteatterille, joka lainasi meille osan roolivaatteista.
Katso myös tapahtuman blogi:
http://keskiaikakokkolassa.blogspot.com/
