Eleonoran kampaus ja Tornion kirkon kattotiilet…

Äkkiseltään voisi ajatella, ettei kyseisillä seikoilla voi olla minkäänlaista järkiperäistä yhteyttä keskenään. Miten lie? Pinnan alle siirryttäessä ja museon arkistojen tomua pöllyytellessä tulee ilmi ties minkämoisia yhteyksiä.

Olen vain voinut aavistella mitä salaisuuksia ulkosaaristomme karikot kätkevät. Niiden arvaamattomuuskin on tullut punnittua usein veneen pohjaa hipovien järjettömän kokoisten siirtolohkareiden katveessa.  Aurinkoisena kesäpäivänä leppeän merituulen puhallellessa hipiään voi olla kuitenkin vaikea kuvitella myrskyävää marraskuista merta vuonna 1722.

Iloinen paluumuutto kotiseudulle Tornioon Isovihan jälkimainingeissa sai karmean lopun aluksen haaksirikkoutuessa Kokkolan ja Pietarsaaren väliselle merialueelle. Alus sekä koko miehistö matkustajineen tuhoutui ja jäi vuosisadoiksi unholaan ahtojäiden runnoessa turmapaikkaa vuosi toisensa jälkeen.

2000-luvulla alkoi tapahtua. Paikalliset sukeltajat havaitsivat esineistöä karikon kupeilta ja vyyhti alkoi purkautua. Nostettua esineistöä saatiin museoomme tutkittavaksi sekä konservoitavaksi ja tarina sai yhä useampia käänteitä. Vanhoista kokoelmista löytyi 1970-luvulla luetteloitua esineistöä, joiden löytäjää haastattelemalla saimme lisätietoa hylyn olinpaikasta. Arkistotiedot avasivat reittejä yhä tarkempaan kuvaan tapahtumista. Samanaikaisesti aiheesta kuvattiin dokumenttia, jossa koko tarina avautuu…

 

Karun kaunis saaristomaisema kätkee salaisuuksia.

 

 

Löydetty esineistö kertoo tarinaa entisaikojen vauraudesta.

 

 

 
 




Kun Tornion raatihuoneen kattotiilet eivät koskaan saapuneet perille, katettiin rakennus puulla.    
Hylystä on löydetty myös muita rakennustarvikkeita, kuten ikkunalasia.

 

 

Hylyn järeämmät osat ovat säilyneet yllättävän hyvin. Varsinainen hylky paikannettiin   vasta vuonna 2013.

 
 

 

 

 

 

 

 

 

Meriarkeologinen huippulöytö; Ulrika Eleonoran profiili ja …kampaus!

 

 

 

 

 

 

 

Tarinaa riittää dokumentin kuvauksien viime metreille.

 

Olen tainnut aikaisemminkin todeta että museolla sattuu ja tapahtuu. No, tällaista tällä erää. Kesä jatkuu ja touhua piisaa. Käykäähän tervehtimässä Roosin talolla tai muuten vain katsomassa mitä uutta on vireillä ja esillä…

                                                                        Kesäterveisin Jouni Mustonen, museon konservaattori

"Mitä jäbä duunaa?"

Hellin Heinonen

Hellin Heinonen - Museomestari

1. Mitä sinä teet museolla?

Olen museolla museomestarina. Rakennan näyttelyitä näyttelyamanuenssin kanssa.

Kierrän kotimuseoissa, missä tarkkailen lämpöjä ja kosteuksia sekä niiden kuntoa.

Museon varastolla pakkaan kokoelmaesineitä.

Hoidan kaupungin kiinteistöissä teosvaihdot.

2. Kenen kanssa teet yhteistyötä?

Lähinnä teen yhteistyötä kokoelma- ja näyttelyamanuenssin kanssa.

3. Mikä on mieleenpainuvin tapahtuma työssäsi?

On mielenkiintoista työskennellä eri taitelijoiden kanssa. Mukavaa on myös esittää omaa työtään uusille työntekijöille.

4. Mitä sinä harrastat?

Käyn kuntosalilla säännöllisesti ja harrastan vesijuoksua. Lenkkeilen ympäri vuoden ja talvella hiihdän mielellään.

Teen myös käsitöitä.