Kotiseutumuseolla - Vid hembygdsmuseet

Kotiseutumuseolla


Me nykyajan ihmiset varmasti usein mietimme millaista elämä ennen vanhaan oikein oli, minä kävin Kaarlelan kotiseutumuseolla ottamassa selvää miten ihan tavalliset ihmiset 1800-luvulla elelivät. Kotiseutumuseo koostuu vanhasta pihapiiristä ja pappilasta. Pihapiiristä löytyy tuvan, tallin, riihen ja aittojen lisäksi myös pikkutupa, nahanparkitsimo, karstatehdas ja savusauna. Kotiseutumuseon eri rakennuksiin pääsee tutustumaan oppaan kanssa, suosittelen!

Vid hembygdsmuseet

Moderna människor funderar nog ofta hur livet förr i tiden egentligen var, jag fick chansen att se mig runt vid Karleby hembygdsmuseum för att ta reda på hur det vanliga folket levde på 1800-talet. Hembygdsmuseet består av bl.a. bodar, stall, ett garveri, en smedja, en kardfabrik och en prästgård. De olika byggnaderna kan besökas i sällskap av en guide, vilket jag varmt rekommenderar!

Museon väkeä - Folk vid museet

Kun tulin museon toimistolle ensimmäistä kertaa, yllätyin miten monta erilaista työtehtävää täältä oikeasti löytyy. Olen haastatellut muutamia työntekijöitä, saadakseni tietää mitä kukin täällä touhuaa. Tällä kertaa piinapenkissä oli Erik Engberg, 24, joka toimii Kokkolan kaupungin historiatoimikunnan tutkimusapulaisena. Hän auttaa tutkijoita etsimään materiaalia kirjoihin Kokkolan kaupungin historia V ja Kaarlelan pitäjän historia IV, joissa käsitellään historiaa aikaväliltä 1939 - 1976.

Kokkolalainen Erik opiskelee historiaa Åbo Akademissa, Turussa, hänen aikeenaan on ryhtyä tulevaisuudessa opettajaksi, mutta hän ei kuitenkaan poissulje tutkijan uraa. Hän kertoo olleensa onnekas saatuaan oman alansa kesätyön. ”Opettajia kun ei tarvita kesäisin” Erik kommentoi. Utelin mikä hänen työssään oli tähän asti ollut mielekkäintä, Erik kertoo pitävänsä vanhoista sanomalehdistä, koska niistä löytää helposti yhteyden nykypäivään ja tavallisen ihmisen arkeen. Joten käynnit Brages Pressarkiv:ssa, joka on Pohjoismaiden vanhin sanomalehtiarkisto, olivat hänelle mielenkiintoisimpia. ”Työni on loppujen lopuksi erittäin sosiaalista, vaikka teenkin töitä itsenäisesti. Tutustun uusiin ihmisiin ja luon kontakteja, vaikka joku saattaisi kuvitella työni olevat yksinäistä ja lähinnä tylsää.” Erik lisää.

När jag kom till museets kontor för första gången blev jag överraskad över hur många olika arbetsuppgifter här finns. Jag har intervjuat några anställda för att få veta vad de egentligen håller på med. Denna gång intervjuade jag Erik Engberg, 24 som är forskningsbiträde för Karleby stads historiekommitté. Han hjälper forskare att leta fram material för böckerna Gamlakarleby stads historia V och Karleby sockens historia IV. Böckerna innefattar historia mellan åren 1939 – 1976.

Karlebybon Erik studerar för tillfället historia i Åbo Akademi, i framtiden ämnar han bli lärare, men han har heller inget emot att bli forskare. Erik berättar att han haft bra tur då han fått ett sommarjobb i den egna branschen. ”Lärare behövs ju tyvärr inte på sommaren” konstaterar Erik. Jag frågar honom vad som varit mest intressant i jobbet, Erik berättar att han gillar gamla dagstidningar eftersom de har en koppling till vardagslivet idag. Därför tycker han att det mest intressanta varit besöken till Brages Pressarkiv, som är Nordens äldsta dokumentationsarkiv. ”Mitt arbete är väldigt socialt, men jag arbetar självständigt. ”Jag träffar nya människor och skapar kontakter, även om man kunde tro att mitt arbete är ensamt och tråkigt” berättar Erik.

Kaarlelan pitäjä 500 vuotta - Karleby socken 500 år

Aikoinaan Kokkola tunnettiin paremmin nimellä Kaarlela ja vuoden päästä täällä juhlitaankin Kaarlelan pitäjän ja seurakunnan perustamisen 500-vuotisjuhlaa. Suunnitteilla on mm. Kirkonmäen pappilassa järjestettävä keskiaika-teemainen juhlapäivä, sekä Kaarlelan pitäjästä kertova kirja tai vihkonen, jota suunnitellaan lisää syksyllä.

Tero Kangas, 22 opiskelee teologiaa Joensuun yliopistossa, hän on nyt viettänyt kolme kuukautta tutkien Kaarlelan pitäjän historiaa. Tässä ajassa hän on saanut aikaan varsin vaikuttavan tutkielman, jonka painopisteenä on Kaarlelan pitäjän synty ja itsenäistyminen. Lisäksi tutkielmassa kerrotaan mm. kirkollisesta elämästä, kansan tavoista, pakanuudesta, taikauskosta, pitäjän nimistöstä sekä hallinnosta, oikeuslaitoksesta ja verotuksesta” Aiheen tutkiminen on ollut erittäin mielenkiintoista, mutta haasteellista, koska aiheeseen ei olla aikaisemmin paneuduttu näin perusteellisesti” Tero kertoo.

Sain itsekin tutustua Teron tutkielmaan ja mielenkiintoisten faktojen lisäksi tutkielmasta löytyi myös hauskoja tarinoita Kokkolasta. Esimerkiksi Kaarlelan kirkon rakennusvaiheesta kerrotaan erikoisia tarinoita. Eräs legenda 1800-luvulta kertoo, että kun kirkkoa suunniteltiin sille ehdotettiin kolmea eri sijaintia eri puolilta Kokkolaa. Kun loppujen lopuksi yksimielisyyteen ei päästy, keksittiin valjastaa kaksi härkää kivillä täytetyn reen eteen ja antaa härkien vetää rekeä minne halusivat. Kirkko rakennettaisiin siihen paikkaan, johon härät pysähtyvät.  Härät vetivat reen nykyisen kirkon sijainnille paikaksi, jota kutsuttiin tuolloin Holmbackeniksi ja joka oli aivan vesirajan tuntumassa.

Kuvat Kaarlelan kirkolta

Det antas att Karleby socken grundades för ca 500 år sedan, till äran av detta firas det, om ett år, 500-årsjubileum av Karleby socken och församling. Man har planerat bl.a. en festtillställning med medeltidstema på den gamla prästgården vid Kyrkbacken och antingen en bok eller ett häfte som handlar om Karleby sockens historia. Planeringen av dessa fortsätter på hösten.

Tero Kangas, 22 som studerar teologi vid universitetet i Joensuu har spenderat de senaste tre månaderna åt att studera Karleby sockens historia. Under denna korta tid har han fått ihop en väldigt imponerande forskning, vars tyngdpunkt ligger vid grundandet av Karleby socken då det blev självständigt. Dessutom handlar texten om bl.a. det kyrkliga livet, folkets vanor, hedendom, vidskepelse, rättsväsendet och skatten. ”Att forska i ämnet har varit väldigt intressant, men även krävande eftersom ingen annan gått igenom ämnet så grundligt förut” berättar Tero.

Jag fick även själv chansen att läsa igenom Teros forskning och förutom intressant fakta innehöll den även roliga historier om Karleby. En legend från 1800-talet berättar att då Karleby sockenkyrka byggdes kunde man inte ena sig om var man skulle placera själva kyrkan. Då kom man på att sela två oxar framför en släde fylld med stenar och lät oxarna vandra vart dom ville. Stället där de slutligen stannade skulle visa sig vara den rätta platsen för kyrkan. Oxarna stannade slutligen vid Holmbacken, där kyrkan står än idag.