Siirry pääsisältöön

Kaarlelan pitäjä 500 vuotta - Karleby socken 500 år

Aikoinaan Kokkola tunnettiin paremmin nimellä Kaarlela ja vuoden päästä täällä juhlitaankin Kaarlelan pitäjän ja seurakunnan perustamisen 500-vuotisjuhlaa. Suunnitteilla on mm. Kirkonmäen pappilassa järjestettävä keskiaika-teemainen juhlapäivä, sekä Kaarlelan pitäjästä kertova kirja tai vihkonen, jota suunnitellaan lisää syksyllä.

Tero Kangas, 22 opiskelee teologiaa Joensuun yliopistossa, hän on nyt viettänyt kolme kuukautta tutkien Kaarlelan pitäjän historiaa. Tässä ajassa hän on saanut aikaan varsin vaikuttavan tutkielman, jonka painopisteenä on Kaarlelan pitäjän synty ja itsenäistyminen. Lisäksi tutkielmassa kerrotaan mm. kirkollisesta elämästä, kansan tavoista, pakanuudesta, taikauskosta, pitäjän nimistöstä sekä hallinnosta, oikeuslaitoksesta ja verotuksesta” Aiheen tutkiminen on ollut erittäin mielenkiintoista, mutta haasteellista, koska aiheeseen ei olla aikaisemmin paneuduttu näin perusteellisesti” Tero kertoo.


Sain itsekin tutustua Teron tutkielmaan ja mielenkiintoisten faktojen lisäksi tutkielmasta löytyi myös hauskoja tarinoita Kokkolasta. Esimerkiksi Kaarlelan kirkon rakennusvaiheesta kerrotaan erikoisia tarinoita. Eräs legenda 1800-luvulta kertoo, että kun kirkkoa suunniteltiin sille ehdotettiin kolmea eri sijaintia eri puolilta Kokkolaa. Kun loppujen lopuksi yksimielisyyteen ei päästy, keksittiin valjastaa kaksi härkää kivillä täytetyn reen eteen ja antaa härkien vetää rekeä minne halusivat. Kirkko rakennettaisiin siihen paikkaan, johon härät pysähtyvät.  Härät vetivat reen nykyisen kirkon sijainnille paikaksi, jota kutsuttiin tuolloin Holmbackeniksi ja joka oli aivan vesirajan tuntumassa.


Kuvat Kaarlelan kirkolta

Det antas att Karleby socken grundades för ca 500 år sedan, till äran av detta firas det, om ett år, 500-årsjubileum av Karleby socken och församling. Man har planerat bl.a. en festtillställning med medeltidstema på den gamla prästgården vid Kyrkbacken och antingen en bok eller ett häfte som handlar om Karleby sockens historia. Planeringen av dessa fortsätter på hösten.

Tero Kangas, 22 som studerar teologi vid universitetet i Joensuu har spenderat de senaste tre månaderna åt att studera Karleby sockens historia. Under denna korta tid har han fått ihop en väldigt imponerande forskning, vars tyngdpunkt ligger vid grundandet av Karleby socken då det blev självständigt. Dessutom handlar texten om bl.a. det kyrkliga livet, folkets vanor, hedendom, vidskepelse, rättsväsendet och skatten. ”Att forska i ämnet har varit väldigt intressant, men även krävande eftersom ingen annan gått igenom ämnet så grundligt förut” berättar Tero.

Jag fick även själv chansen att läsa igenom Teros forskning och förutom intressant fakta innehöll den även roliga historier om Karleby. En legend från 1800-talet berättar att då Karleby sockenkyrka byggdes kunde man inte ena sig om var man skulle placera själva kyrkan. Då kom man på att sela två oxar framför en släde fylld med stenar och lät oxarna vandra vart dom ville. Stället där de slutligen stannade skulle visa sig vara den rätta platsen för kyrkan. Oxarna stannade slutligen vid Holmbacken, där kyrkan står än idag.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Löytöretki Kokkolaan

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki) Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan. Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän...

💥TULTA JA JÄÄTÄ 1854 - Halkokarin kahakka englantilaisten silmin

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Ou...

Jackson Haines - Kaunoluistelun isä Kokkolassa 1800-luvulla

  Jackson Haines. Kuva: Suomen Kansallismuseo Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuulu...