Siirry pääsisältöön

ProtestITE

– Tyyne Eskon muistonäyttely ja Juha Pesosen maalauksia

16.5.–29.9.2013, ITE-museo, Pedagogio, Kokkola





ITE-taiteelle tyypillinen mielenilmaisu, protesti vallitsevia oloja vastaan tai mielenpurkaus on ITE-museon kolmannen kesänäyttelyn teema. Näyttelyn taiteilijoina on edesmennyt kokkolalainen kuvataiteilija Tyyne Maria Esko (1920–2011) sekä tamperelainen Juha Pesonen (s. 1972). Esko on kansainvälisestikin tunnettu ITE-taiteilija, kun taas Pesonen on ITE-museon uusimpia löytöjä. Kumpaakin taiteilijaa yhdistää rohkeus; Tyyne Esko paljastaa avoimesti ja pisteliäästi vallanpitäjien ahneuden ja lyhytnäköisyyden, kun taas Juha Pesonen maalaa sisäisen ristiriitansa huikeiksi omakuviksi. Pesosen maalaukset ovat esillä ensimmäistä kertaa julkisesti.


Tyyne Eskon taiteellinen työskentely alkoi vasta hänen jäätyään eläkkeelle, mutta sitäkin näkyvämmi Tyyne Esko ei esittelyä kaipaa Kokkolassa, missä monet ovat henkilökohtaisesti hänet tavanneet tai kuulleet hänestä puhuttavann hän alkoi tuoda esille paikkakuntansa ja koko valtakunnan epäkohtia kirjoituksissaan ja maalauksissaan. Taiteilijan pistävältä tarkkanäköisyydeltä mikään ei jäänyt huomioimatta. Hän pilkkasi taiteen kenttää ja sen sisäpiiriläisyyttä. Tyyne Esko puolusti köyhää ihmistä ja nosti tämän oikeudet tasavertaiseksi nähtäväksi kaikkien eteen, kaunistelematta ja pyristelemättä. Itsensä hän maalasi huivipäisenä mummona – usein seuranaan Sami-koiransa.


Tyyne Esko, Kateus estää kehityksen, 1978, Kuva: Saarijärven museo

Tyyne Eskon maalauksissa näkyy outsider-taiteelle tyypillinen kerronta- ja maalaustapa, mikä herätti kiinnostusta aina Yhdysvaltoja myöten. Merkittävä outsider-taiteen galleristi Luise Ross osti Eskon maalauksia ja vei hänet Atlantin taakse. New York Timesin kirjoituksen myötä taiteilijan maalaukset levisivät koko maailman tietoisuuteen.


Tyyne Eskon kauniissa, lähes lyyrisen herkissä rakennuksia käsittelevässä sarjassa on myös tuttua protestihenkeä: usea maalauksissa esiintyneistä rakennuksista purettiin myöhemmin. ProtestITE-näyttely on myös Tyyne Eskon muistonäyttely, johon teoksia on lainattu Saarijärven museon että yksityisten ihmisten kokoelmista. Vaikka painopiste on protestimaalauksissa, näyttelyssä esitellään Eskon herkkiä runoihin ja lauluihin perustuvia maalauksia. Hän luki paljon ja tekstien merkitykset hän puki runollisiksi maalauksiksi. Taiteilijan värimaailmassa sininen ja vihreä saavat uuden merkityksen.


Tampereella asuva Juha Pesonen on käynyt syvällä sielun syövereissä, joissa hänen ainoaksi ulospääsykseen takaisin normaaliin elämään tarjosi maalaaminen. Sairaala ei pystynyt parantamaan järkkynyttä mieltä, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi parantaa itse itsensä. Hän maalasi 2000-luvun alussa kaksi vuotta tyhjilleen jääneessä mummolassa ja haki materiaalinsa rakennusten jätelavoilta. Mm. kaapin oville, rikki menneille lastulevyille alkoi syntyä omakuvien sarjoja, hylättyjä unelmia onnellisesta parisuhteesta toista sataa kappaletta. ITE-museon näyttelyssä on esillä 99 maalausta tästä sarjasta. Juha Pesonen on lähes itseoppinut maalari, joka pitää maalauskurssia toisille elämästä kolhuja saaneille. Pesosen luovuus pursuaa myös kirjallisesti; hän kirjoittaa runoja ja aforismeja nimimerkillä JPes sekä harrastaa musiikkia. Maalliselta ammatiltaan hän on lähihoitaja; itsensä auttaminen toi hänelle halun auttaa muita.



Juha Pesonen, Kuiskiva omatunto, 2002, Kuva: Sara Sarin

Näyttelykokonaisuutta täydentää Erkki Pirtolan haastattelut kummastakin taiteilijasta tuoden taiteilijan äänen ja tämän ajatukset taiteesta ja taiteentekemisestä katsojan kuultavaksi ja kokemaksi. Näyttelyteksteinä on Pia Timbergin omakohtainen kertomus Tyyne Eskosta, kenestä hän valmistelee myös väitöskirjaa sekä Pirtolan teksti Juha Pesosesta.

ITE-museon kesänäyttely on tehty yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa.


TERVETULOA NÄYTTELYN AVAJAISIIN KE 19.6. klo 18!
Näyttelyn avaa dokumentaristi, kriitikko Erkki Pirtola.

Lisätietoja: Elina Vuorimies, ITE-amanuenssi, p.044-780 9478, elina.vuorimies@kokkola.fi
Tilläggsuppgifter: Sara Sarin, vt. amanuenssi, p. 044-780 9576, sara.sarin@kokkola.fi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jackson Haines - Kaunoluistelun isä Kokkolassa 1800-luvulla

  Jackson Haines. Kuva: Suomen Kansallismuseo Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuulu...

💥TULTA JA JÄÄTÄ 1854 - Halkokarin kahakka englantilaisten silmin

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Ou...

Löytöretki Kokkolaan

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki) Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan. Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän...