Siirry pääsisältöön

Tekstit

💥TULTA JA JÄÄTÄ 1854 - Halkokarin kahakka englantilaisten silmin

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Oulussa englantilaiset polttavat kaikkiaa
Uusimmat tekstit

Löytöretki Kokkolaan

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki) Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan. Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän

Tuohelan kylä saa innovatiiviset raamit!

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan laboratorioaulassa voi kokea uusia tuulia näyttelyrintamalta. Nimittäin Taide boxissa -hanke on pystyttänyt pilottinäyttelynsä sairaala-arjen iloksi. ITE-taiteilijanakin tunnetun arkkiatri Risto Pelkosen Elämää Tuohelassa l ämmittää ihmisten mieltä keskussairaalassa 18.8.2020 saakka. Näyttelyssä lähes kahdensadan kaarnahahmon yhteen punomat tarinat ”kertovat ihmisistä ja elämänmenosta, iloista ja suruista, saavutuksista ja pettymyksistä Koivakan kunnan Tuohelan kirkonkylässä 1950-luvulla”, valottaa arkkiatri Risto Pelkonen. Verkkainen veistoprosessi on kaivertanut jokaisen hahmon omaksi persoonakseen, joiden ”erilaisuudessa asuu yhteisyys” Pelkosen sanoja lainaten.   Kuvitteellinen Tuohelan kylä ammentaa aineksia eletystä elämästä: 1950-luvun Suomesta, asutuista paikoista sekä mielenmaisemista. Vahvimpana esiin piirtyy itäsuomalaisen maalaiskylän siluetti. Kaarnantuoksu kuljettaa lapsuuden kesäleikkeihin, joissa luonnonelementit löyt

Mystisen maiseman äärellä

Maan aika -näyttely on kuljettanut nuorta polvea valokuvien ja ääniteoksen salaperäisiin maisemiin. Jyrki Portinin arvoituksellisissa ja vähäeleisissä teoksissa on riittänytkin tutkittavaa koululais- ja esikoululaisvierailijoille. Tarkkaavaiset silmäparit ovat etsineet teosten yksityiskohtia ja puntaroineet valitsemiensa kuvien tunnelmaa.  Näyttelyteoksissa pieniä vierailijoita ovat kiehtoneet etenkin metsän asukit kuten hyönteiset ja linnut. Myös solarigrafiat, joihin valokuvaaja on tallentanut auringon liikeratoja, ovat saaneet osakseen hämmästystä ja ihastusta. Näyttelyn jännittävä ääniteos on puolestaan antanut kimmoketta mielikuvitukselle – muutama vierailija on arvellut merkillisen äänimaailman olevan kummituksen keppostelua.   Työpajalla lapset ovat toteuttaneet omat mielimaisemansa teoksissa esiintyviä yksityiskohtia hyödyntäen. Mustavalkovedokset ovat sovittautuneet uusiin, värikkäisiin tulkintoihin: pahanilman linnuksi mielletty korppi on löytänyt sat

Pienoiskoossa -näyttelyn pienet asiantuntijat

Mäntykankaan koulun 2A luokkalaisia työtouhussa ITE-museolla on viime päivinä käynyt kova kuhina, kun koululaisryhmät ovat vierailleet värikkäässä ja monipuolisessa kesänäyttelyssä nimeltä ITE pienoiskoossa. Näyttelyyn on koottu useamman taiteilijan teoksia, jotka koostuvat pääasiassa hyvin taidokkaasti tehdyistä ja eläväisen näköisistä veistoksista, joiden aiheina on sekä eläimiä että ihmisiä.  Vierailun aikana jokaisesta lapsesta ja nuoresta tulee ainakin yhden taideteoksen asiantuntija. Hän valitsee näyttelyn lukuisista taideteoksista suosikkinsa ja perehtyy siihen tarkemmin. Hän selvittää ensin teoksesta faktat, eli kuka sen on tehnyt ja mistä materiaaleja siihen on käytetty jne. Sen jälkeen hän ”herättää hahmon henkiin” eli keksii tarinan siitä. Kuka tai mikä hahmo on, mitä hän tekee, missä hän asuu, mistä hän pitää jne. Näin lapsesta tulee oman suosikkitaideteoksensa asiantuntija. Tietystihän asiantuntijuutta pitää jakaa: Olemmekin pyytäneet näyttelyssä vierailleita la

Kaupunkikuva muuttuu, mutta miten?

Kaupunkikuva muutoksessa oli tällä kertaa keväisen työpajamme aiheena. Teema liittyi olennaisesti Rune Snellmanin upeaan Morpheus -valokuvanäyttelyyn Roosin talolla. Näyttelyssä oli esillä runsaasti neulanreikätekniikalla kuvattuja valokuvia eri puolilta Kokkolaa. Näyttelystä löytyikin paljon tuttuja maisemia kokkolalaisille lapsille ja nuorille, jotka vierailivat näyttelyssä ja osallistuivat työpajaan. Työpajan teemana oli siis kaupunkikuvan muuttuminen, jota tutkittiin niin historian, ympäristöopin, äidinkielen kuin kuvataiteenkin näkökulmasta. Oppilaat saivat tutkittavakseen kuvaparin, joissa aiheena oli sama rakennus tai maisema, mutta eri aikoina. Toinen kuvista oli uusi, vuonna 2018 otettu, toinen vanha (40-100 vuotta sitten). Oppilaat saivat tehtäväksi mm. selvittää mikä kuvassa oli muuttunut ja onko muutos ollut heidän mielestään hyvä vai huono. Yhdessä tehtävässä piti kuvittaa sama maisema 50 vuoden kuluttua. Näin muodostui kolmen kuvan sarja, kaupunkikuva ennen, n

Museotyöpajassa keskusteltiin paikallismuseotyöstä

K.H. Renlundin museo ja Meidän museo -hanke järjestivät yhteistyössä museotyöpajan lauantaina 20.1.2018 Kaustisen kansantaiteenkeskuksessa. Alkukahvin lomassa kuulimme Kansanmusiikki-instituutin puheenvuoron, jossa instituutin johtaja Matti Hakamäki kertoi Unescon aineettomasta kulttuuriperinnöstä sekä kulttuuriyhteistyön merkityksestä. Seuraavaksi Maria-Elisa Marjusaari esitteli työpajalaisille Kaustisen kansantaiteenkeskuksen sekä Suomen kansansoitinmuseon toimintaa. Lisäksi aloituspuheenvuoroissa esiteltiin Meidän museo -hanke sekä tulevien työpajojen ohjelma. Osallistujat jaettiin neljään ryhmään, jotka kiersivät eri museotyön teemoja käsittelevissä työpajoissa. Aiheina olivat kokoelmatyö, näyttelytyö, yleisötyö sekä näkyvyys ja markkinointi. Jokaiseen teemaan varattiin 45 minuuttia keskusteluaikaa. Ryhmissä paikallista museo- ja kulttuurityötä tekevät osallistujat toivat esille paikallismuseoiden nykytilaa sekä mahdollisia kehittämiskohteita. Tilaisuudessa vaihdettiin i