Siirry pääsisältöön

Löytöretki Kokkolaan

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki)

Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan.

Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän näkövinkkelistä. Tuntuu, että monia ratkaisuja on tehty yksityisautoilun ehdoilla, eivätkä lopputulokset välttämättä näyttäydy minulle parhaimpina mahdollisena ajatellen kaupunkitilan hengittävyyttä ja viihtyisyyttä. Kävelyreittini vie usein Isokatua pitkin, ja usein olen pysähtynyt ihmettelemään, miksi Raatihuoneen edusta toimii liikenneristeyksenä ja parkkipaikkana, eikä liikenteeltä rauhoitettuna kaupunkiaukiona.

Merellinen Kokkola (Kuva: K.H.Renlundin museo)

Meri on Kokkolassa samanaikaisesti läsnä ja kaukana. Merenkulku- ja kauppakaupunki syntyi meren rantaan juuri vesireittien takia. Vuosien ja vuosisatojen aikana maannousu on vienyt merta kauemmas ja toisaalta uutta kaupunkirakentamista on syntynyt vesijättömaalle. Kaltaiselleni autottomalle vaatii pientä viitseliäisyyttä päästä merenrantaan, mutta se on vaivan väärtti. Ihmisten kanssa keskustellessa olen myös huomannut, miten iso osa kokkolalaista identiteettiä meri on. Veneily, vesillä olo ja mökkeily tai asuminen meren rannalla ovat osa ihmisten henkilöhistorioita ja arkea.

Kaupungit eivät ole staattisia, ne muuttuvat ja kehittyvät eri aikojen tarpeiden ja arvojen mukaisesti. Kaupunkikehittäminen jakaa mielipiteitä ja herättää tunteita; miten kunnioittaa ja säilyttää historiallisia kerrostumia ja toisaalta - katse tulevaisuudessa pitäen - kehittää kaupunkilaisille viihtyisää ympäristöä.

Meidän ajassamme ihmiskunnan keskeisimmät haasteet liittyvät, tai ainakin niiden pitäisi liittyä kestävyyteen ja luonnon monimuotoisuuteen, sekä yleisemmin reagoimiseen ilmastokriisin aiheuttamiin muutoksiin. Miten ratkotaan ilmastohaasteita ja saadaan ilmastotavoitteet konkreettisiksi toimenpiteiksi: Kaupunkirakenteen tiivistäminen puhututtaa ja korjausrakentaminen ja kiertotalous ovat tätä päivää. Kestävät ratkaisut osuvat sopivasti museoiden tavoitteisiin; aina ei tarvitse rakentaa uutta, vaan vanhan korjaamisella tai muokkaamisella uuteen käyttöön on oma arvonsa.

Kokkola levittäytyy laajalle maantieteelliselle alueelle ja minulla on vielä löytöretkeilijän työsarkaa edessäni. Paljon on tutkittavaa ja nähtävää.


Joanna Kurth

Kirjoittaja on ahkera kulttuurinkuluttaja ja omistautunut museoammatillinen, joka työskentelee Kokkolan kaupungin museotoimenjohtajana.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

💥TULTA JA JÄÄTÄ 1854 - Halkokarin kahakka englantilaisten silmin

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Oulussa englantilaiset polttavat kaikkiaa

Jackson Haines - Kaunoluistelun isä Kokkolassa 1800-luvulla

  Jackson Haines. Kuva: Suomen Kansallismuseo Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuuluisuu