Siirry pääsisältöön

Kaupunkikuva muuttuu, mutta miten?




Kaupunkikuva muutoksessa oli tällä kertaa keväisen työpajamme aiheena. Teema liittyi olennaisesti Rune Snellmanin upeaan Morpheus -valokuvanäyttelyyn Roosin talolla. Näyttelyssä oli esillä runsaasti neulanreikätekniikalla kuvattuja valokuvia eri puolilta Kokkolaa. Näyttelystä löytyikin paljon tuttuja maisemia kokkolalaisille lapsille ja nuorille, jotka vierailivat näyttelyssä ja osallistuivat työpajaan.


Työpajan teemana oli siis kaupunkikuvan muuttuminen, jota tutkittiin niin historian, ympäristöopin, äidinkielen kuin kuvataiteenkin näkökulmasta. Oppilaat saivat tutkittavakseen kuvaparin, joissa aiheena oli sama rakennus tai maisema, mutta eri aikoina. Toinen kuvista oli uusi, vuonna 2018 otettu, toinen vanha (40-100 vuotta sitten). Oppilaat saivat tehtäväksi mm. selvittää mikä kuvassa oli muuttunut ja onko muutos ollut heidän mielestään hyvä vai huono. Yhdessä tehtävässä piti kuvittaa sama maisema 50 vuoden kuluttua. Näin muodostui kolmen kuvan sarja, kaupunkikuva ennen, nykyään ja tulevaisuudessa.

Näyttelyssä tutustuttiin myös AP Kivisen syvällisiin runoihin ja pohdittiin mikä niistä kuvaisi parhaiten itse kuvitettua tulevaisuudenmaisemaa.
Jokaisen tehtävän suorittamisesta oppilasryhmät saivat kerätä tietyn määrän plusplus rakennuspalikoita, joista rakennettiin jokin kaupunkinäkymään kuuluva asia. Näistä rakennelmista muodostui sitten lopuksi kaupunki. 






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Löytöretki Kokkolaan

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki) Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan. Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän

💥TULTA JA JÄÄTÄ 1854 - Halkokarin kahakka englantilaisten silmin

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Oulussa englantilaiset polttavat kaikkiaa

Jackson Haines - Kaunoluistelun isä Kokkolassa 1800-luvulla

  Jackson Haines. Kuva: Suomen Kansallismuseo Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuuluisuu