Siirry pääsisältöön

Roosin talo täyttää 200 vuotta

K.H.Renlundin museo - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon päärakennus, Roosin talo, täyttää tänä vuonna 200 vuotta. Sitä juhlitaan lauantaina 15.6. klo 12-16 järjestettävässä juhlaseminaarissa, joka on samalla Roosin talon juhlakirjan ja uuden Kokkolan tervaporvarin julkistaistilaisuus.

K.H.Renlundin museon - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon aloitteesta on toteutettu Raahen museon, Pietarsaaren kaupunginmuseon ja Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kanssa yhteistyönä kirjaprojekti, jonka tuloksena on kaksikielinen 300-sivuinen julkaisu


Pohjamaan porvarien vuosisata 1750–1850. Asuminen ja elämänmuoto
Borgarliv i Österbotten 1750-1850. Boende och leverne

Kirja käsittelee Roosin taloa ja perhettä Kokkolassa, Langin kauppakartanoa Raahessa, Lindskogin taloa Pietarsaaressa sekä Falanderin-Wasastjernan taloa ja perhettä sekä Vaasassa että Seinäjoella, Östermyran kartanossa. Hankkeessa on kartoitettu Pohjanmaan porvareiden liike-, sukulaisuus- ja kummisuhteita ja teoksessa on myös kattava sukuselvitys taloihin liittyvistä perheistä.

Lämpimästi tervetuloa lauantain juhlaseminaariin Roosin talolle!



K.H.Renlunds museum – Mellersta Österbottens museums huvudbyggnad, Rooska gården, fyller 200 år i år. Den firas på lördag 15.6.2013 med ett jubileumsseminarium, där också Rooska gårdens jubileumsbok publiceras och den nya tjärborgaren utses.


K.H.Renlunds museum – Mellersta Österbottens landskapsmuseum har varit initiativtagare i ett tvåspråkigt bokprojekt på 300 sidor

Pohjamaan porvarien vuosisata 1750–1850. Asuminen ja elämänmuoto
Borgarliv i Österbotten 1750-1850. Boende och leverne

som har förverkligats av K.H.renlunds museum, Brahestads och Jakobstads museer samt Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo i Seinäjoki.

Boken berättar om Rooska gården och dess invånare i Karleby (Gamlakarleby), Langs handelshus och dess invånare i Brahestad, Lindskogska huset i Jakobstad samt Falander-Wasastjernas hus och invånare både i Vasa och Östermyra (Seinäjoki). I projektet har kartlagts de österbottniska borgarnas handelsförbindelser samt deras släkt- och fadderskapsnät med en omfattande släktutredning.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Löytöretki Kokkolaan

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki) Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan. Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän

💥TULTA JA JÄÄTÄ 1854 - Halkokarin kahakka englantilaisten silmin

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Oulussa englantilaiset polttavat kaikkiaa

Jackson Haines - Kaunoluistelun isä Kokkolassa 1800-luvulla

  Jackson Haines. Kuva: Suomen Kansallismuseo Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuuluisuu