Siirry pääsisältöön

Syysmarkkinat - Höstmarknaden





”- Kokkolan syysmarkkinoilla, wiime Syyskuun 27 ja 28 p:nä, oli tawallisuutta ollut hywin paljo roska wäkeä, joka tämmöisiä tilaisuuksia käyttää joutilaisuuteen, joupumukseen, rumaan parkumiseen, hewoistensa ilettävään rääkkäämiseen jne. Parempi wäestö surkuttelee syysmarkkinoiden tuloa ja soisi ne lakkaamaan, kuin ne kuitenki todella owat nuorisolle pahuuden ja pahain esimerkkien kouluja, ja kuin kuitenki ne tawarat, joita niihin kuletetaan, saataisiin yhtä etuisasti myydyiksi ilman markkinoitaki. Tawarat oliwat seuraawissa hinnoissa: rukiit 4 r. ja 4 r. 40 k., ohrat 3 r. ja 3 r. 40 k., kaurat 1 r. ja 90 k. ja 2 r. tnri; woi 3 r. leiw.; suolattua silakkaa 2 r. 10 ja 2 r. 25 k. nelikko; lehmät 10 ja 12 r. sekä työhewoiset 20 ja 25 r. Kaikessa kaupanteossa ilmoitiksen paha rahan wähyys. – Hirmuinen tapaus sai nämäki markkinat merkillisiksi. Kaksi nuorukaista, talollisten poikia kumpiki Lohtajasta, tullen klo 3 ja 4 wälillä jpp. wastatusten kaupungin suurimmalla kadulla, riitaantuiwat, jolloin toinen löi kumppaliansa puukolla rintaan, jotta tämä hermotoinna kaatui kadulle eikä ollut wakuutta, jos hänestä lasaretissakaan enää miestä saadaan. Murhaaja pyrki pakoon waan saatiin kiini ja istuu nyt kaupungin wankihuoneessa. ”

K – s – g (Wib.)


   

Syysmarkkinat Kaarlelan kotiseutumuseolla 18.9.2010



Suometar-lehden mukaan Kokkolassa järjestettiin syysmarkkinoita ainakin jo 1859. Silloin meno oli raisua ja väkivaltaistakin. Markkinoilla myytiin ruista, kauraa, ohraa, voita, suolattua silakkaa ja lehmiä sekä työhevosia. Suomen markkaa ei vielä ollut, kauppaa käytiin Venäjän ruplilla ja kopekoilla.

Kaarlelan kotiseutumuseon syysmarkkinoilla18.9.2010 oli onneksi rauhallisempaa. Museopihan markkinaperinne aloitettiin jo viime vuosituhannella, 1990-luvun alussa eikä kukaan voisi kuvitellakaan tuollaista menoa nykyisillä markkinoilla.

Tuotteet ovat osittain muuttuneet, ainakin monipuolistuneet. Hevosilla ja lehmillä ei käyty kauppaa, mutta monet maan antimet; juurekset, marjat, omenat ja muut tuotteet vaihtoivat omistajaa. Käden töitä arvostetaan nykyään eri lailla. Enää eivät puikot kilise joka talossa. Syysmarkkinoilla oli mahdollisuus täydentää villatuotteiden varastoa talven varalle. Markkinoilla silmä sai levätä monenlaisissa kauniissa kädentöissä ja taiteessa.

Yhtään hevosta ei nähty, mutta ponilla saivat lapset ratsastaa. Aurinkoisena päivänä väki viihtyi markkinoilla. Lohikeitto ja kahvi maistuivat hyvässä seurassa tunnelmallisessa tuvassa.

Vuoden päästä syysmarkkinat ovat Kaarlelan kotiseutumuseolla lauantaina 17.9.2011. Tervetuloa!

Merja Passoja



Karlebyhembygdsmuseéts höstmarknad 18.9.2010
 
 
 
Enligt Suometar tidskrift ordnades höstmarknader i alla fall redan år 1859. Då kunde marknadsdagen vara både bråkig och tom våldsam. Det förblir en gåta om mannen, som hamnade på lasarettet pga knivhuggning på marknaden, klarade sig. Till salu fanns produkter som råg, havre, korn, smör, saltad strömming och även kor och hästar. Finska marken fanns inte ännu på den tiden utan man handlade med rysk rubel och kopek.
 

Karleby hembygdsmuséts höstmarknad 18.9.2010 skedde som tur i lugnare stämning. Muségårdens marknadstradition startades förra årtusendet, i början av 1990-talet och ingen skulle kunna föreställa sig dylika incidenser på nutidens markanader.

Produkterna har till en del förändrats och blivit mångsidigare. Affärer görs inte mera med kor och hästar, men många nyttiga jordbruksprodukter fanns att köpa; rotsaker, bär, äpplen och andra naturprodukter böt ägare. Hantverk värdesätts på ett annat sätt nuförtiden. Stickstickornas klang ljuder inte idag i varje hem. På höstmarknaden kunde man passa på och fylla på ylleförråden för kommande vinter. Marknadsförsäljarna erbjöd även vackra hantverk och konst till försäljning.

Hästar såg man inte till, men barnen kunde få en ridtur på en ponny. På den soliga marknadsdagen trivdes folket. Laxsoppan och en kaffetår smakade i gott sällskap i den stämningsfulla storstugan.

Följande höstmarknad ordnas nästa år, lördagen den 17.9.2011. Välkommen!

Monica Witting-Kangasniemi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Löytöretki Kokkolaan

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki) Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan. Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän...

💥TULTA JA JÄÄTÄ 1854 - Halkokarin kahakka englantilaisten silmin

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Ou...

Jackson Haines - Kaunoluistelun isä Kokkolassa 1800-luvulla

  Jackson Haines. Kuva: Suomen Kansallismuseo Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuulu...