Siirry pääsisältöön

Museolle koulupäivien jälkeen

Itse olin ensimmäinen Kiviniityn lukiolainen kautta historian, joka osallistui museokurssille. Länsipuistossa järjestetyn syventävän historian kurssin yhteydessä opettaja mainosti kurssia, eikä idea tuntunut ollenkaan hullummalta. Asiaa auttoi vielä se, että tunsin muista yhteyksistä museon henkilökuntaa jo ennestään jonkin verran, jolloin paikalle tuleminen oli erityisen helppoa. Tosin, olisi se varmasti onnistunut, vaikken olisi ketään ennestään tuntenutkaan: kaikki museon ihmiset olivat mukavia, auttavaisia ja avoimia, eikä kenenkään kanssa tullut mitään hankaluuksia.

Omat kaksikymmentä tuntiani suoritin usein heti koulun jälkeen, mutta tein myös muutaman tunnin hiljaisempien viikonloppujen aikana, pikkuhiljaa pala kerrallaan. Tuntieni aikana tein inventointiin liittyviä tehtäviä, valokuvasin Lassanderin talossa, sammuttelin ja sytyttelin valoja, tein ostoskäyntejä kauppaan sekä mittasin kosteus- ja lämpötilalukemia. Koskaan ei ollut minnekään kiire, vaan tehtävät hoituivat melkein kuin itsestään ja omalla painollaan. Kurssin alussa olin myös konservaattori Jounin luona seuraamassa hänen työtään parin tunnin ajan.

Tunnit museolla toivat kaivattua vaihtelua pitkiin koulupäiviin, eikä kurssi tuntunut missään vaiheessa liian raskaalta. Syventävän kurssin ottaminen toisesta koulusta tarjosikin samalla odottamattoman hyvän mahdollisuuden, johon tarttumista en kyllä kadu hetkeäkään. Museolla tunsi aina olevansa ikään kuin tervetullut, päivästä tai ajankohdasta huolimatta: työympäristö oli siis erinomainen, ja samaa on kiva jatkaa vielä tulevaisuudessa vaikkapa mahdollisten kesätöiden merkeissä. Museon ylläpidosta sekä sen yleisistä asioistakin opin varmaan kaikista eniten. Muiden tavoin myös itse suosittelen kurssia ja ylipäänsä museolla vierailua erityisen mielelläni aivan kaikille, hienoa että nuorille tarjotaan näin mahtava tilaisuus joka vuosi.

- Jenna

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Löytöretki Kokkolaan

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki) Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan. Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän...

💥TULTA JA JÄÄTÄ 1854 - Halkokarin kahakka englantilaisten silmin

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Ou...

Jackson Haines - Kaunoluistelun isä Kokkolassa 1800-luvulla

  Jackson Haines. Kuva: Suomen Kansallismuseo Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuulu...