K.H. Renlundin museo

  Kuntouttava työtoiminta K.H.Renlundin museolla   Museolla on noin 2 500 niteen henkilökunnan käytettävissä oleva käsikirjasto.  Katin tehtäviin kuului kirjojen luettelointi ja järjestäminen. Kävin museolla vierailemassa viime marraskuussa, ja tapasin siellä Erik Engbergin sekä Joanna Kurthin. Istuimme alas juttelemaan ja sovimme että aloitan kuntouttavan työtoiminnan.  Aloitin K.H.Renlundin museolla joulukuussa 2024. Ensimmäisellä viikolla sain oman työpisteen, työtietokoneen sekä käyttäjätunnukset järjestelmään. Seuraavaksi Erik opasti minua Auroran käytössä johon kirjat luetteloidaan. Tehtäväni oli hakea kirjaa AuroraGold -järjestelmästä käyttäen kirjan ISBN-koodia. Tämän jälkeen kirjalle lisätään nide, jotta saadaan sille hyllypaikka. Tarkkana on hyvä olla, että kirja sijoitetaan oikeaan paikkaan ja kategoriaan. Sitten kirjaan tehdään tarrakoneella lappu, jossa lukee hyllypaikka. Kirja ei aina kuitenkaan heti löydy järjestelmästä, vaan joskus kirja ...

  Jackson Haines. Kuva: Suomen Kansallismuseo Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuulu...

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Ou...

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki) Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan. Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän...

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan laboratorioaulassa voi kokea uusia tuulia näyttelyrintamalta. Nimittäin Taide boxissa -hanke on pystyttänyt pilottinäyttelynsä sairaala-arjen iloksi. ITE-taiteilijanakin tunnetun arkkiatri Risto Pelkosen Elämää Tuohelassa l ämmittää ihmisten mieltä keskussairaalassa 18.8.2020 saakka. Näyttelyssä lähes kahdensadan kaarnahahmon yhteen punomat tarinat ”kertovat ihmisistä ja elämänmenosta, iloista ja suruista, saavutuksista ja pettymyksistä Koivakan kunnan Tuohelan kirkonkylässä 1950-luvulla”, valottaa arkkiatri Risto Pelkonen. Verkkainen veistoprosessi on kaivertanut jokaisen hahmon omaksi persoonakseen, joiden ”erilaisuudessa asuu yhteisyys” Pelkosen sanoja lainaten.   Kuvitteellinen Tuohelan kylä ammentaa aineksia eletystä elämästä: 1950-luvun Suomesta, asutuista paikoista sekä mielenmaisemista. Vahvimpana esiin piirtyy itäsuomalaisen maalaiskylän siluetti. Kaarnantuoksu kuljettaa lapsuuden kesäleikkeihin, joissa luonnonelementit ...

Maan aika -näyttely on kuljettanut nuorta polvea valokuvien ja ääniteoksen salaperäisiin maisemiin. Jyrki Portinin arvoituksellisissa ja vähäeleisissä teoksissa on riittänytkin tutkittavaa koululais- ja esikoululaisvierailijoille. Tarkkaavaiset silmäparit ovat etsineet teosten yksityiskohtia ja puntaroineet valitsemiensa kuvien tunnelmaa.  Näyttelyteoksissa pieniä vierailijoita ovat kiehtoneet etenkin metsän asukit kuten hyönteiset ja linnut. Myös solarigrafiat, joihin valokuvaaja on tallentanut auringon liikeratoja, ovat saaneet osakseen hämmästystä ja ihastusta. Näyttelyn jännittävä ääniteos on puolestaan antanut kimmoketta mielikuvitukselle – muutama vierailija on arvellut merkillisen äänimaailman olevan kummituksen keppostelua.   Työpajalla lapset ovat toteuttaneet omat mielimaisemansa teoksissa esiintyviä yksityiskohtia hyödyntäen. Mustavalkovedokset ovat sovittautuneet uusiin, värikkäisiin tulkintoihin: pahanilman linnuksi mielletty korppi o...

Mäntykankaan koulun 2A luokkalaisia työtouhussa ITE-museolla on viime päivinä käynyt kova kuhina, kun koululaisryhmät ovat vierailleet värikkäässä ja monipuolisessa kesänäyttelyssä nimeltä ITE pienoiskoossa. Näyttelyyn on koottu useamman taiteilijan teoksia, jotka koostuvat pääasiassa hyvin taidokkaasti tehdyistä ja eläväisen näköisistä veistoksista, joiden aiheina on sekä eläimiä että ihmisiä.  Vierailun aikana jokaisesta lapsesta ja nuoresta tulee ainakin yhden taideteoksen asiantuntija. Hän valitsee näyttelyn lukuisista taideteoksista suosikkinsa ja perehtyy siihen tarkemmin. Hän selvittää ensin teoksesta faktat, eli kuka sen on tehnyt ja mistä materiaaleja siihen on käytetty jne. Sen jälkeen hän ”herättää hahmon henkiin” eli keksii tarinan siitä. Kuka tai mikä hahmo on, mitä hän tekee, missä hän asuu, mistä hän pitää jne. Näin lapsesta tulee oman suosikkitaideteoksensa asiantuntija. Tietystihän asiantuntijuutta pitää jakaa: Olemmekin pyytäneet näyttelyssä vierailleit...

Kaupunkikuva muutoksessa oli tällä kertaa keväisen työpajamme aiheena. Teema liittyi olennaisesti Rune Snellmanin upeaan Morpheus -valokuvanäyttelyyn Roosin talolla. Näyttelyssä oli esillä runsaasti neulanreikätekniikalla kuvattuja valokuvia eri puolilta Kokkolaa. Näyttelystä löytyikin paljon tuttuja maisemia kokkolalaisille lapsille ja nuorille, jotka vierailivat näyttelyssä ja osallistuivat työpajaan. Työpajan teemana oli siis kaupunkikuvan muuttuminen, jota tutkittiin niin historian, ympäristöopin, äidinkielen kuin kuvataiteenkin näkökulmasta. Oppilaat saivat tutkittavakseen kuvaparin, joissa aiheena oli sama rakennus tai maisema, mutta eri aikoina. Toinen kuvista oli uusi, vuonna 2018 otettu, toinen vanha (40-100 vuotta sitten). Oppilaat saivat tehtäväksi mm. selvittää mikä kuvassa oli muuttunut ja onko muutos ollut heidän mielestään hyvä vai huono. Yhdessä tehtävässä piti kuvittaa sama maisema 50 vuoden kuluttua. Näin muodostui kolmen kuvan sarja, kaupunkikuva ennen, n...

K.H. Renlundin museo ja Meidän museo -hanke järjestivät yhteistyössä museotyöpajan lauantaina 20.1.2018 Kaustisen kansantaiteenkeskuksessa. Alkukahvin lomassa kuulimme Kansanmusiikki-instituutin puheenvuoron, jossa instituutin johtaja Matti Hakamäki kertoi Unescon aineettomasta kulttuuriperinnöstä sekä kulttuuriyhteistyön merkityksestä. Seuraavaksi Maria-Elisa Marjusaari esitteli työpajalaisille Kaustisen kansantaiteenkeskuksen sekä Suomen kansansoitinmuseon toimintaa. Lisäksi aloituspuheenvuoroissa esiteltiin Meidän museo -hanke sekä tulevien työpajojen ohjelma. Osallistujat jaettiin neljään ryhmään, jotka kiersivät eri museotyön teemoja käsittelevissä työpajoissa. Aiheina olivat kokoelmatyö, näyttelytyö, yleisötyö sekä näkyvyys ja markkinointi. Jokaiseen teemaan varattiin 45 minuuttia keskusteluaikaa. Ryhmissä paikallista museo- ja kulttuurityötä tekevät osallistujat toivat esille paikallismuseoiden nykytilaa sekä mahdollisia kehittämiskohteita. Tilaisuudessa vaihdettiin i...

Vuoden 2017 aikana hankkeessa on jatkettu työtä Keski-Pohjanmaan paikallismuseotoiminnan kehittämiseksi. Tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat olleet toiminnan näkyvyyden tukeminen sekä uusien kävijäryhmien saavuttaminen. Keskeisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, joita on innostettu tutustumaan oman paikkakunnan kulttuuriperintöön sekä paikallishistoriaan kokemuksellisesti. Tätä tavoitetta tukemaan toteutettiin Keskipohjalainen museopassi, jonka tavoitteena oli houkutella paikkakuntalaisia vierailemaan paikallismuseoissa kesäkaudella 2017. Museopasseja painettiin 5000 kappaletta ja niitä jaettiin alueen paikallismuseoiden lisäksi kuntien ja kaupunkien matkailupalveluissa, kunnantaloilla, aluetoimistoissa ja kirjastoissa. Hankkeessa toteutettiin myös museopassissa seikkaileva maskotti Vaatermoukka. Tavoitteena on, että museopassi innostaa museovierailuihin myös kesällä 2018. Suomi 100 -juhlavuonna paikallismuseot osallistuivat Kotiseutuliiton Yksi esine, tuhat tarinaa Suomi 100 -h...

Seuraa Meidän museo -hanketta (@meidanmuseo), ota kuva rakkaimmasta jouluperinteestäsi, merkitse se #meidanmuseojoulu ja olet mukana kilpailussa! Rakkain jouluperinne voi olla vaikkapa joulukoriste, herkullinen ruoka tai erityinen hetki. Kilpailuun voit osallistua koko joulukuun ajan. Kilpailuraati palkitsee parhaan kuvan tammikuussa. Mukavaa joulunodotusta! 

T ällaista kysymystä on pohdittu viime viikkojen ajan Lassanderin talossa. Mäntykankaan koulun museoprojektissa päästettiin mielikuvitus valoilleen ja seinätkin saivat puheenvuoron. Projektiin osallistui koko koulu, luokka kerrallaan. Vierailulla tutustuttiin aluksi vuonna 1748 rakennetun talon historiaan ja siellä asuneisiin henkilöihin. Sitten oppilaat saivat parin kanssa valita jonkun talon huoneista ja miettiä millainen tarina huoneeseen voisi liittyä? keitä huoneessa asui? mitä siellä tehtiin? mitä huoneessa on saattanut tapahtua? mitä huoneen seinät kertoisivat, jos ne osaisivat puhua? Tyyli oli vapaa, joten tapahtumassa syntyikin mm. kummitusjuttuja, jännityskertomuksia, faktaa ja komediaa niin perinteisellä tyylillä kuin ipadin avulla työskennellen. Henkilönnimiä tarinoihin napattiin usein Lassanderin talolla esillä olevasta talon asukasluettelosta. Seuraavassa pari tarinaa lasten kirjoittamana:  Naisten huoneen kummitus vuonna 1777 Anna oli kutsunut ystävään na...

Teksti: Lauri Skantsi Kuvat:  Marcus Riska Viime vuonna kirjoitin tähän samaan blogiin jutun arkeologisista kaivauksista kivikautisella asuinpaikalla Kälviän Miekkakaaroilla. Löydöt mielenkiintoisia, porukka innostunutta ja paikkakin mukavasti hietakankaalla järven rannassa. Niinpä päätimme jatkaa tutkimuksia tänäkin vuonna laajentaen kaivausaluetta samassa asumuspainanteessa. Kaivaukset toteutettiin taas yhteistyössä museomme ja Kokkolan seudun opiston kanssa osana arkeologian kurssin ohjelmaa. Tänä vuonna uutta oli se, että kokeilimme arkeologisia kaivauksia myös koululaisten kanssa yhden koulupäivän ajan. Kaivauksiin osallistui kuuden oppilaan reipas ryhmä Kiviniityn koulusta. Nuoret työskentelivät innokkaasti kaivauksilla ja löysivät mm. kvartsi-iskoksia ja -esineitä sekä palaneita luunkappaleita. Kuva 1. Asumuspainanteen sisäpuolelle mitattiin  seitsemästä neliömetrin kokoisesta ruudusta koostuva  kaivausalue, joka kaivettiin 5 cm tasoissa....