Siirry pääsisältöön

Museotyöpajassa keskusteltiin paikallismuseotyöstä

K.H. Renlundin museo ja Meidän museo -hanke järjestivät yhteistyössä museotyöpajan lauantaina 20.1.2018 Kaustisen kansantaiteenkeskuksessa. Alkukahvin lomassa kuulimme Kansanmusiikki-instituutin puheenvuoron, jossa instituutin johtaja Matti Hakamäki kertoi Unescon aineettomasta kulttuuriperinnöstä sekä kulttuuriyhteistyön merkityksestä. Seuraavaksi Maria-Elisa Marjusaari esitteli työpajalaisille Kaustisen kansantaiteenkeskuksen sekä Suomen kansansoitinmuseon toimintaa. Lisäksi aloituspuheenvuoroissa esiteltiin Meidän museo -hanke sekä tulevien työpajojen ohjelma.



Osallistujat jaettiin neljään ryhmään, jotka kiersivät eri museotyön teemoja käsittelevissä työpajoissa. Aiheina olivat kokoelmatyö, näyttelytyö, yleisötyö sekä näkyvyys ja markkinointi. Jokaiseen teemaan varattiin 45 minuuttia keskusteluaikaa. Ryhmissä paikallista museo- ja kulttuurityötä tekevät osallistujat toivat esille paikallismuseoiden nykytilaa sekä mahdollisia kehittämiskohteita. Tilaisuudessa vaihdettiin ideoita sekä hyväksi havaittuja toimintamalleja. Lisäksi pohdittiin, miten yhteistyön avulla voidaan vahvistaa keskipohjalaisten paikallismuseoiden toimintaa sekä nostaa niiden profiilia. Osallistujia yhdisti kiinnostus kotiseudun kulttuuriperintöön sekä huoli arvokkaan perinnön säilymisestä. Tärkeänä kysymyksenä esille nousi, miten innostaa nuoria museovierailulle sekä auttaa heitä luomaan vahvat juuret omaan kotiseutuun.



Kokoelmatyötä käsittelevässä työpajassa keskusteltiin vakiintuneista toimintamalleista esineiden vastaanotossa ja luetteloinnissa. Lisäksi pohdittiin kokoelmien hoitoa, kokoelmatyön suunnitelmallisuutta, museorakennusten kunnossapitoa sekä kokoelmiin liittyviä tietoturva-asioita. Näyttelytyön osalta keskusteltiin näyttelysuunnittelusta sekä näyttelyiden rakennus- ja ripustustyöstä. Monilta paikallismuseoilta puuttuu erilliset varastotilat, minkä vuoksi museon kokoelmat ovat jatkuvasti esillä. Työpajassa todettiin, että tämä asettaa käytännön haasteita näyttelyjen uudistamiselle. Yleisötyötä työpajassa käsiteltiin nuorten osallistamisen, koulu- ja päiväkotiyhteistyön sekä opastamisen ja saavutettavuuden teemoilla. Näkyvyyden osalta käytiin läpi erilaisia tiedotuskanavia, joiden avulla museot ilmoittavat ajankohtaisista asioista. Esimerkiksi yhteys paikallislehtiin nähtiin hyvänä ja toimittajien koettiin tarttuvat museoiden tapahtumiin aktiivisesti. Lisäksi pohdittiin yhteistyön merkitystä näkyvyyden tehostamiselle kuntien sekä toisten museoiden kanssa.

Työpaja päättyi Matti Toivosen puheenvuoroon, jossa hän esitteli Toivosen eläinpuisto ja talonpojanmuseon verkkosivuja esimerkkinä hyvästä verkkonäkyvyydestä. Loppukeskustelun aikana koottiin yhteen päivän aikana esiin nousseita ajatuksia. Innostavan yhteisen tapahtuman pohjalta on hyvä jatkaa työtä paikallisen kulttuuriperinnön hyväksi sekä suunnata kohti museokesää 2018. Kiitos kaikille osallistuneille hyvästä, idearikkaasta ja asiantuntevasta keskustelusta!  


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Löytöretki Kokkolaan

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki) Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan. Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän

💥TULTA JA JÄÄTÄ 1854 - Halkokarin kahakka englantilaisten silmin

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Oulussa englantilaiset polttavat kaikkiaa

Jackson Haines - Kaunoluistelun isä Kokkolassa 1800-luvulla

  Jackson Haines. Kuva: Suomen Kansallismuseo Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuuluisuu