Siirry pääsisältöön

Rekiretkelle ja digikuvaamaan!


Meidän museo -hanke kannustaa ilmiöpohjaiseen oppimiseen paikallismuseoissa

Ilmiöpohjaista oppimista ja oppiainerajoja rikkovaa yhteistyötä korostava uusi opetussuunnitelma on tuonut muutoksia koulutyön arkeen monessa Suomen koulussa. Kouluille uusi opetussuunnitelma tarjoaa mahdollisuuksia tutkivien ja taidelähtöisten opetusmenetelmien hyödyntämiseen entistä laajemmin osana koulutyötä.

Keski-Pohjanmaalla ilmiöpohjaista oppimista on lähdetty toteuttamaan yhteistyössä K.H.Renlundin museon koordinoiman Meidän museo -hankkeen innoittamana. Hankkeen tavoitteena on kehittää alueellista paikallismuseotoimintaa sekä lisätä kuntalaisten osuutta kulttuuriperinnön vaalimiseen. Hankkeessa toteutetaan erilaisia alueellista yhteenkuuluvuutta ja toimijuutta tukevia tapahtumia, jotka pyrkivät nostamaan paikallismuseoiden näkyvyyttä ja roolia paikallisten ihmisten arjessa.
Yksi Meidän museo -hankkeen tavoitteista on aktivoida maakunnan paikallismuseo- ja kulttuuriperintötoimijoita toteuttamaan uuden opetussuunnitelman mukaista kulttuuriperintökasvatusta sekä edistää kulttuurista sensitiivisyyttä sekä monikulttuurisuuden ymmärrystä kulttuuriperintökasvatuksen avulla. Lukuvuoden aikana museoiden ja koulujen yhteistyö on käynnistynyt hankkeen piirissä Kaustisella ja Halsualla.

Yhteistyöprojektissa koulujen oppilaat toteuttavat erilaisia tutkivaa oppimista hyödyntäviä kokonaisuuksia koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Oppimisprojektien kautta he osallistuvat kotipaikkakuntansa paikallismuseoiden näyttelysisältöjen suunnitteluun ja toteutukseen.

                                            




Kaustisella koulun ja museon yhteistyön pohjalta on tarkoitus rakentaa lukuvuoden aikana kotiseutumuseoon näyttelykokonaisuus yhdessä oppilaiden kanssa. Näyttelyn teema liittyy museon kesällä vastaanottamaan esinelahjoitukseen – hevosen länkikokonaisuuteen, jonka ympärille kouluyhteistyönä toteutettavan teemanäyttelyn on tarkoitus rakentua.

Kaustisella museoyhteistyötä lähdettiin toteuttamaan uuden opetussuunnitelman mukaisena ilmiöpohjaisena oppimiskokonaisuutena. Alakoulun oppilaat vierailivat Kaustisen kotiseutumuseossa syyslukukauden alussa. Vierailun aikana museoesineitä tutkittiin kirjoittamalla, piirtämällä ja valokuvaten, ja myöhemmin oppilaiden museovierailun aikana dokumentoimaa aineistoa on hyödynnetty osana eri oppiaineiden opetusta.



Halsualla koulun nelosluokkalaisten lukuvuoden teema liittyy niin ikään kotiseutuun. Lokakuun alussa koukun neljännen luokan oppilaat vierailivat Halsuan kotiseutumuseossa valtakunnallisen Mennään museoon -teemaviikon toteutukseen liittyen. Käyntinsä aikana oppilaat valokuvasivat museon rakennuksia ja esineitä tableteilla ja kännyköillä. Myöhemmin kotiseututeemaan liittyvää työskentelyä jatkettiin muun muassa kuvaamataidon tunnilla, jossa oppilaat toteuttivat valokuvaamiensa rakennus- ja esinekuvien pohjalta maisemapiirroksia, maalauksia ja vaakunoita.
Halsualla monialaista kotiseututeemaa on toteutettu painotetusti tammikuun lopun teemaviikolla, jolloin kotiseutuun liittyviä teemoja käsiteltiin monen eri oppiaineen tunnilla: musiikin tunnilla kansanmusiikkiin tutustuen, äidinkielessä keskustellen ja esinetarinoita kirjoittaen, englannin tunneilla kotiseutusanastoa harjoitellen.

Oppilaiden kotiseutuviikko huipentui toiminnallisesti rekiajeluun hevosperinneharrastaja Jarmo Korkeaniemen talleilla. Halsuan Ylikylällä. Meidän museo -hankkeen yhteistyön parissa toteutetun rekiajelun tarkoituksena oli välittää oppilaille tietoisuutta paikkakunnan kotiseutukulttuurista ja Halsualla edelleen vahvasti elävästä hevosperinteestä. Toiminnallinen museoyhteistyö heijastaa myös Halsuan esinevalintaa Suomen Kotiseutuliiton Yksi esine, tuhat tarinaa -haasteeseen, johon Halsuan kotiseutumuseosta on valittu paikkakunnan hevosperinteestä kertova reki.



Jarmo Korkeaniemi

”Hankkeessa yritämme opettaa lapsille tietoisuutta omasta kotiseudustaan, auttaa heitä juurtumaan paikkaan ja kasvamaan kotiseutumyönteisiksi aikuisiksi”, kertoo Meidän museo -hankkeen koordinaattori Anna Kouhia.

Yle Uutiset Pohjanmaa uutisoi Halsuan rekiajelutapahtumasta tiistaina 24.1.2017

YLE - Rekiajelu

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Löytöretki Kokkolaan

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki) Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan. Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän

💥TULTA JA JÄÄTÄ 1854 - Halkokarin kahakka englantilaisten silmin

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Oulussa englantilaiset polttavat kaikkiaa

Jackson Haines - Kaunoluistelun isä Kokkolassa 1800-luvulla

  Jackson Haines. Kuva: Suomen Kansallismuseo Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuuluisuu