Tilausta museojuridiikalle
 |
| Juristi Mikko Saarni Kuva: Sari Niemelä |
Harva museomaailman ulkopuolinen henkilö tietää kuinka
laajasti ja monipuolisesti museoissa asioita joudutaan pohtimaan. Museoiden
vastuukenttään sisältyy mm. juridista harkintaa ja toimenpiteitä, vaikkakin ne
usein jäävät muun arkisen toiminnan kuten näyttelyiden ja kokoelmatyön taustalle.
Kuitenkin juridiset toimenpiteet ovat toiminnan eettisyyden
ja kestävyyden kannalta keskeisiä. Näitä
ovat mm. kokoelmaesineisiin tai aineistojen käyttöön liittyvät sopimukset, oikeudet
tai velvoitteet.
Kuluvan talven aikana olemme K.H.Renlundin museossa –
Keski-Pohjanmaan maakuntamuseossa tarttuneet aihepiiriin aiempaa syvällisemmin ja
lanseeranneet asiakokonaisuuden otsikoksi ”museojuridiikan”. Työyhteisömme
haastajaksi sen pohdintaan olemme saaneet OTL Mikko Saarnin, joka on juristina tarttunut
aiheeseen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Museojuridiikka
Mikko,
mitä sinä ymmärrät käsitteellä museojuridiikka?
Museojuridiikassa on kyse lainsäädännöllisestä
kokonaisuudesta, jota tarvitaan ja sovelletaan museoammatillisessa työssä. Näen
tälle tiedolle selkeän tarpeen, sillä museojuridiikan kentällä voi tunnistaa sekä
tutkimuksellisia aukkoja että käytännön työssä ilmeneviä tarpeita.
Alalla näyttää olevan tarvetta keskustelulle.
Sitä ilmensi mm. vuonna 2011 pidetyn muistiorganisaatioiden julkisuutta ja
tietosuojaa käsitelleen seminaarin runsas osaan otto.
Oleellista on hahmottaa museotoimintaa koskevan
lainsäädännön kokonaisuus. Se tarkoittaa ammattilaisten kykyä soveltaa työssään
museojuridiikan kokonaisuuden kannalta oleellisinta lainsäädäntöä.
Onko kyse
normaalista sopimus- ym. oikeudesta vai tunnistatko erityisalueita, joihin
museoalan toimijoiden tulisi paneutua?
Museojuridiikka on mielestäni tässä työväline,
joka voi auttaa hahmottamaan sääntökaaoksen kokonaisuutta. Siihen se tuottaa
soveltamis- ja tulkintaohjeita sekä esimerkkejä suhteuttamalla lakeja ja
periaatteita toisiinsa siten, ettei kukaan juutu pykäläviidakkoon. Ratkaisujen
pohjalla tulee aina olla juridiset perusteet.
Joissakin laeissa museolaitokselle on annettu
erityisasema sen tehtäväkentän takia. Näin esim. tekijänoikeuslaissa haetaan
tasapainoa tekijän oikeuksien ja yleisen edun suhteen sekä pyritään mm. määrittelemään
orpoteosten asemaa ja käyttöä.
Samoin pääsyä henkilöitä koskevaan aineistoon
tulee punnita sekä julkisuuslainsäädännön että henkilötietolain kannalta.
Oleellista on peilaaminen aineiston käyttötarkoitukseen.
Museolaitoksen tehtäväkenttä on mielestäni avain
lainsäädännön soveltamisessa.
Joissakin
maissa on erityinen Museum Law tms., olisiko vastaavalle erityislainsäädännölle
mielestäsi tarvetta Suomessa?
USA:ssa ja Iso-Britanniassa oleva lainsäädäntö
on puitelain kaltaista kuten Suomessa museolaki ja – asetus, joissa
määritellään museoiden tehtävät ja annetaan siihen liittyviä säädöksiä.
Museojuridiikka on suomalaisessa keskustelussa
uusi käsite, jolla tarkoitetaan lainsäädännöllistä kokonaisuutta ja sen
soveltamisen ohjeistusta. Lähimpänä sitä on Italiassa käytävä vastaava
keskustelu, joka sekin on varsin alkuvaiheessa. Diritto Museale on äskettäin
muodostettu juridiikan haara, jolla tarkoitetaan tutkimusta museoiden
säännöistä, hallinnasta ja toiminnasta.
Museojuridiikan
hallinta lienee nyt varsin kapeissa käsissä. Kuinka tarpeellisesta
ymmärryksestä mielestäsi on kyse ajatellen museoammattilaisia laajana
ammattikuntana?
Juristina minusta on tärkeää tarkastella olemassa
olevaa lainsäädäntöä museon näkökulmasta ja pohtia millaista tarvetta on
keskustelulle ja nykytilan arvioinnille. Järkevän keskustelun käyminen aiheesta
vaikuttaa olevan tarpeellista.
Minusta jo se, että aihe nousee esiin, kertoo
museoammattilaisten halusta ymmärtää työn arjen lainsäädännöllistä
ongelmakenttää syvemmin. Museojuridiikka voi tuoda jäsennystä tähän pohdintaan.
Kyse on oikeuden alasta, jolle olisi tarpeen saada tunnustusta yhtenä
yhteiskunnallisen toiminnan kenttänä.
Kristina Ahmas
museotoimenjohtaja
Kommentit
Lähetä kommentti