Siirry pääsisältöön

ERITYISTAIDESEMINAARI OLI MENESTYS

K.H.Renlundin museo järjesti ke 27.11. Erityistaideseminaarin yhteistyössä Keski-Pohjanmaan opiston, Kokkolan kaupungin toimintakeskusten Duunin ja Kompassin sekä Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Seminaari oli kaikille avoin ja se osoittautui aikamoiseksi yleisömenestykseksi noin 90 osallistujalla. Kaupungintalon Kaarlelasali täyttyi hetkessä ja tuoleja saatiin hakea lisää. Seminaarin avasi Kokkolan kaupungin sivistysjohtaja Peter Johnson, joka näytti seminaariyleisölle kuvia mm. Rotterdamin Hereenplaatsin taidestudioista. Psykologi, psykoterapeutti Jaana Isomäki Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry:stä eli Kettukista käsitteli puheenvuorossaan taidetta ja taiteen tekemistä kehitysvammaisten oikeutena sekä Kettukin toimintaa. Kettuki on tehnyt jo pitkään merkittävää työtä kehitysvammaisten taiteilijoiden tasa-arvoisuuden ja toimintaedellytysten hyväksi.  Seminaarissa kuultiin kokemuksia Kuopiossa ja Kokkolassa tehdyistä erityistaiteen avauksista, joista taiteen tohtori Minna Haveri on laatinut raportit. Kokeilut kertoivat, että taidetoiminta sopii erityistä tukea tarvitsevien visuaalisesti lahjakkaiden henkilöiden päivittäisen työtoiminnan sisällöksi ja tuottaa heille motivaatiota, merkityksellisyyden tunnetta ja hyvinvointia. Haasteena on, miten organisoida työtoiminnan muodot vastaamaan näihin yksilöllisiin tarpeisiin vammaispalvelulain hengessä. Viimeisestä asiantuntijapuheenvuorosta seminaarissa vastasi taidegraafikko Outi Kirves Kaarisilta ry:stä, joka kertoi Kaarisilta ry:n toiminnasta ja hyvistä käytänteistä. Kaarisilta ry on tehnyt menestyksekkäästi erityistaiteen pioneerityötä Suomessa ja on ollut tärkeä esikuva myös erityistaidetoiminnalle Kokkolassa.

 
MITÄ ERITYISTAIDE ON?

Erityistaiteella tarkoitetaan erityistä tukea tarvitsevien kuvataidetoimintaa. Se on avustettua ja taideammattilaisten ohjaamaa taidetyöskentelyä, jossa käytetään eri työmenetelmiä perinteisistä tekniikoista mediataiteeseen.  Kansainvälisen outsider taiteen kenttään lukeutuvan ITE- taiteen ideologia sisältää ajatuksen ihmisten tasavertaisuudesta paitsi taiteen vastaanottajina, myös taiteen tekijöinä. Niinpä  K.H.Renlundin museossa toimivan ITE-museon tavoitteena on tarjota visuaalisiin taiteisiin suuntautuneille kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville mahdollisuus tasa-arvoiseen taidetoimintaan. Tavoitteena on lisätä kehitysvammaisten hyvinvointia ja omanarvontuntoa taiteen avulla sekä parantaa heidän elämänlaatuaan ja mahdollisuuksiaan tavoitteelliseen ja luovaan taiteelliseen toimintaan Kokkolassa. Museo on toteuttanut  erityistaidepajatyöskentelyä yhteistyössä Keski-Pohjanmaan opiston kanssa viime keväästä lähtien. Syksyllä yhteistyöhön ovat tulleet mukaan myös Kokkolan kaupungin toimintakeskukset Duuni ja Kompassi. Hanketta toteutetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Taiteen edistämiskeskuksen avustuksilla.  Museo ja opisto ovat myös mukana Maaseudun Sivistysliiton koordinoimassa Luovat erot –verkostossa.

 

ERIHYVÄ JA HELMIÄ ITE-TAITEEN KOKOELMASTA –NÄYTTELYT KAUPUNGINTALOLLA

Kokkolan kaupungintalolle koottu näyttely Erihyvä esittelee Kokkolassa vajaan vuoden toimineiden erityistaidetyöpajojen taidetta. Helmiä ITE-taiteen kokoelmasta -näyttely esittelee mainetta niittäneiden itseoppineiden taiteilijoiden Viljo Luokkasen, Timo Peltosen, Jorma Pihlin, Veijo Rönkkösen, Jukka Säntin ja Jukka Toivosen teoksia. Kaikki he ovat olleet esillä lukuisissa näyttelyissä eri puolilla Suomea, jopa ulkomaita myöten. Veli Granön ja Martti Kapasen sarjat tuovat mukaan ammattilaiskuvaajien valokuvia ITE-pihapiireistä ja -taideympäristöistä.
 
                                          Kuva Raija Kallioinen

 

 

 

 

 

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Löytöretki Kokkolaan

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki) Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan. Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän

💥TULTA JA JÄÄTÄ 1854 - Halkokarin kahakka englantilaisten silmin

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Oulussa englantilaiset polttavat kaikkiaa

Jackson Haines - Kaunoluistelun isä Kokkolassa 1800-luvulla

  Jackson Haines. Kuva: Suomen Kansallismuseo Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuuluisuu