Siirry pääsisältöön
Rakas museoblogi,




Tänään on ollut hyvä päivä! Intoa uhkuen naputtelen konetta ja nautin pakkasiltapäivän ihmeellisen kirkkaasta auringosta, joka vielä hehkuu kelmeän kalpealla taivaalla. On päiviä, jolloin tuntuu, ettei saa aikaan mitään ja toisinaan juna nytkähtää liikkeelle heti kerta käynnistymisestä. Tosin kielikuvaa on vaikea uskoa, kun viimekertainen elämysperäinen kokemus junan liikkeellepanevasta voimasta jätti suhteellisen kylmäksi odotellessani viime perjantaina monien muiden kanssamatkustajien tavoin Helsingin rautatieasemalla junan lähtöä tänne pohjolan rannoille. Olin ollut ensimmäisessä ITE Lapissa -kirjan palaverissa Helsingissä Minna Haverin kanssa ja pää täynnä uusia ja raikkaita näkökulmia ITE-taiteeseen. Minna väitteli taiteen tohtoriksi keväällä 2010 nykykansantaiteesta. Itse asiassa hän työstää parastaikaa kiinnostavaa hanketta myös Renlundin museolle koskien taidestudiotoiminnan aloittamista Kokkolassa.



Tänään jatkoimme Minnan kanssa monipolveilevaa keskustelua lappilaisesta ITE-taiteesta ja jatkojalostimme tulevan julkaisun pääsisältöjä. Aikamme keskusteltuamme päädyimme ajankohtaiseen teemaan, jonka ympärille lähdimme kehittelemään kommenttipuheenvuorojen sumaa ja pyytää artikkeleita taiteen parissa työskenteleviltä asiantuntijoilta. Teema käsittelee ITE-taiteen kuratointia ja näytteilleasettelua sekä näihin liittyviä herkullisia puheenvuoroja ja kommentteja. Keskustelun jälkeen lähdin heti ottamaan yhteyttä kollegoihin. Parempi mennä samalla höyryllä eteenpäin, vaikka ruokatunnin kustannuksella (joskus näitäkin päiviä on!):



Sodankylän elokuvajuhlat ovat perinteisesti taas kesäkuussa. Olemme ehdottaneet sinne ITE-filmejä mutta myös kansainvälisiä outsider-filmejä. Juuri eilen laitoin pitkän listan ehdotuksistamme elokuvajuhlien tuottajalle. Ehdottomasti tunnetuin dokumentaristimme on Erkki Pirtola, joka sai kuvataiteen valtionpalkinnon vuosi sitten. Hän on tullut tunnetuksi vaihtoehtotaideilmiöiden kuvaajana. Pirtolan filmit eivät jätä ketään kylmäksi! Suosittelen menemään youtubeen ja kirjoittamaan vaikkapa Erkki Pirtola, himmelit… Savitaipaleella asuva Heikki Kylliäinen on rakentanut pihamaansa tuhansia fantastisia yksityiskohtia, erilaisia rakennelmia. Mutta ehdottomasti huippua edustavat hänen himmelinsä, jotka hän on tehnyt tavallisista mehupilleistä. Niitä on jo autotalli täynnä. Ihan hullua…! Mutta naapureista ja sukulaisista piittaamatta nämä oman tiensä kulkijat kulkevat kohti omia tavoitteitaan ja tekevät taidetta siitä, missä muut näkevät vain poisheitettävän roskan.



Suosittelen myös kirjoittamaan youtubeen Pirtolan rinnalle nimen Elis Sinistö. Hän on jo edesmennyt performanssitaiteilija, joka jätti taakseen mitä huikaisevampia rakennelmia koristaen ne ihmisten poisheittämillä tavaroilla. Siellä on erilaisia makuupaikkoja, hotelleja, väsyneelle matkamiehelle. Sieltä löytyy myös sauna ja tanssilattia. Mitä muuta voikaan pysähdyskeitaalta odottaa?! Eliksen paikka on myynnissä, koska nykyinen omistaja meni konkurssiin. Löytyykö kulttuuritahtoa pelastustöihin vai palautuuko rakennelmat takaisin maan poveen. Vaikka niin kävisikin, Eliksen ilonsanoma kaikille on ”Onnellisinta on olla onnellinen”. Voiko päivä painua mailleen paremmin kuin tällä ajatuksella?



Huomisen haasteita odottaen,

Elina

ITE-amanuenssi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Löytöretki Kokkolaan

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki) Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan. Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän...

💥TULTA JA JÄÄTÄ 1854 - Halkokarin kahakka englantilaisten silmin

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Ou...

Jackson Haines - Kaunoluistelun isä Kokkolassa 1800-luvulla

  Jackson Haines. Kuva: Suomen Kansallismuseo Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuulu...