Siirry pääsisältöön

Onnenmaa

Kaarina Staudinger-Loppukaarteen 100-vuotisjuhlanäyttely Kokkolassa 11.10.2012–24.2.2013


Savonlinnassa asuva Kaarina Staudinger-Loppukaarre (s. 1911 Haapavesi) kuuluu samaan mystikoiden, visionäärien tai meediotaiteilijoiden joukkoon kuin outsider-taiteilijat Madge Gill (Englanti) tai Rosa Zharkih (Venäjä). Hänen mystistä maailmaansa hallitsevat Olevaiset, jotka ottavat linnun, ihmisen tai oudon eläimen hahmon. Kuvan litteässä avaruudessa ne kietoutuvat toisiinsa, täyttävät kuhisevana massana universumin, jonka selkeä ääriviiva rajaa irti taustan äärettömyydestä. Katsojalla on etuoikeus kurkistaa Staudinger-Loppukaarteen avulla Olevaisten elämään äärimmilleen maalatun kuvan ajan. Joskus he saattavat tuijottaa katsojaa takaisin kuin toteaisivat ulkopuolisen katseen ja siirtyvät sitten jatkamaan ”arkisia askareitaan”.



 
Taiteilijan maailmaan fantasia-mystishahmoiset Olevaiset ovat kuuluneet lapsesta saakka, jolloin hän piirteli näkyjään hiilellä laudanpalasiin. Aikuisena Staudinger-Loppukaarre yritti ahtautua harrastajataiteilijoiden muottiin, tehdä ”oikeita maisemia”. Tällöinkään hän ei unohtanut ”lapsiaan” – kuten hän silmiensä eteen ilmestyviä Olevaisia kutsuu. Hän maalasi lapsiaan salaa öiseen aikaan, jolloin heidän oli turvallista ilmestyä ja sellaisina kuin ne hänelle ilmestyivät. Lapset ovat myös hänen parhaita ystäviään, joiden kanssa keskustelutuokio / maalaussessio venähtää usein pitkäksi. Joskus Olevaisten joukkoon eksyy yksittäinen ihmis- tai eläinhahmokin. ”Tauluni kuvaavat ihmisten ja eläinten keskinäistä sopua ja rauhaa”, ammentaa taiteilija pitkästä elämänviisaudestaan.


Onnenmaa-näyttelyssä esitellään Staudinger-Loppukaarteen laajasta yli 6000 teoksen joukosta 1980- ja 90-lukujen tuotantoa aina viime vuosiin asti – näyttelyn tuorein työ on vuodelta 2010. Näiden vuosikymmenien aikana taiteilijan omaleimainen tekniikka vahvistui ja Olevaisten hahmot vakiintuivat. Esillä olevissa maalauksissa näkyvät eri vuosien väri- ja muotovariaatiot, mm. ruskea ja vihreä kausi. Myös Espanjassa vietetyt loma-ajat näkyvät mm. hehkuvan kasvillisuuden runsautena. Staudinger-Loppukaaretta on verrattu usein myös toiseen ”luonnonlapseen”, näkyjen näkijään, venäläiseen surrealistiin Marc Chagalliin. Tästä on muutama esimerkki myös Onnenmaa-näyttelyssä. Kriitikko, dokumentaristi Erkki Pirtola kirjoittaa taiteilijasta: ”Kaarina Staudinger-Loppukaarteen kunnioitettavan iän ja hämmästyttävän terveyden ja elämänilon salaisuus on varmaankin tämä maalauksellinen yhteys Olevaisiin. Ne tervehtivät meitä terveyden ja ikuisen elämän valtakunnasta.”


Kokkolan näyttelyn erikoisuutena on omakuvasarja, jota ei ole ennen esitetty. Omakuvat ovat syntyneet harvakseltaan, ei varta vasten tehtynä. Omakuvasarjassa taiteilija on maalannut itsensä olevaisten keskelle; ”lapset ovat tulleet tarkistamaan yhdennäköisyyden”. Kokkolassa olevat maalaukset ovat yksityiskokoelmasta. Roosin talolla olevan kokonaisuuden on koonnut Jorma Staudinger, taiteilijan vävy. Taiteilijan perhe julkaisi Kaarina Loppukaarre-Staudingerin elämästä ja tuotannosta kirjan Öiset olevaiset tämän 90-vuotissyntympäiväjuhlan kunniaksi (2001). Kirjaa on myynnissä myös K.H.Renlundin museokaupassa.

 
Staudinger-Loppukaarteen töitä on esitetty ITE-taiteen näyttelyissä vuodesta 2005 lähtien. Ensin Kiasman Omissa maailmoissa -näyttelyssä vuonna 2005 ja seuraavana vuonna valtakunnallisessa ITE-taiteen katselmuksessa Kaikilla mausteilla Suomen Kivikeskuksessa Juuassa. Kansainvälisistä näyttelyistä voisi mainita Moskovan Raw Art from Finland -näyttelyn vuonna 2005, Tanskan Det’ vildt! -näyttelyn vuonna 2006 Outsider Art -museossa Randersissa sekä pohjoismaisen näyttelykiertueen Annan konst, joka kiersi Göteborgin taidemuseossa, Bomuldsfabrikenissa Arendalissa (Norja) ja Pohjanmaan museossa Vaasassa. Arvostetuista kansainvälisistä asiantuntijoista koostuva jury valitsi Staudinger-Loppukaarteen maalauksia Bratislavan maineikkaaseen INSITA triennaaliin vuonna 2007. Staudiner-Loppukaarteen töitä on esitelty vuodesta 1964 lähtien. Taiteilijan oma perhe on myös aktiivisesti järjestänyt lukuisia näyttelyitä sekä kotimaassa että ulkomailla.


Tervetuloa näyttelyyn!


Taiteilijan kotisivut löydät osoitteesta:
www.olevaiset.fi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Löytöretki Kokkolaan

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki) Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan. Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän...

💥TULTA JA JÄÄTÄ 1854 - Halkokarin kahakka englantilaisten silmin

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Ou...

Jackson Haines - Kaunoluistelun isä Kokkolassa 1800-luvulla

  Jackson Haines. Kuva: Suomen Kansallismuseo Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuulu...