Siirry pääsisältöön

Tutkimuksen imua

Ensi vuoden 2011 yksi mielenkiintoisista teemoistamme on keskiaika Kaarlelassa, teemavuosi on näin ollen vuosi 1511. Kokkolan kaupunkia ei vielä ollut tuolloin olemassa lähes sataan vuoteen, mutta asutusta alueella kylläkin oli. Miksi sitten 1511 vuosi kiinnostaa?

Itsenäisen Kaarelelan seurakunnan perustamisesta tulee ensi syksynä kuluneeksi 500 vuotta. Haluamme sen puitteissa nostaa esiin teemoja alueen keskiaikaisesta elämänmenosta.  Kyse on katolisen ajan elämästä, joka poikkesi jo lähtökohdiltaan nykyisestä maailmanmenosta mitä suurimmassa määrin. Toteutamme aiheesta teemapäivän 3.9.2011 yhdessä Kokkolan seurakuntayhtymän kanssa.

Tutkijamme Tero Kangas on työstänyt aihetta jo keväästä asti. Pohdimme aihetta aika ajoin myös yhdessä ETT:n viisaiden miesten kanssa ja esiin nousee uusia tietoja, tarinoita ja aineistoja. Tutkimuksen etenminen innostaa koluamaan läpi karttoja, kirjoja, asiakirjoja ja arkistoja. Nyt alkaa jo vaikuttaa siltä, että jonkun olisi syytä lähteä kahlaamaan Vatikaanin arkistoja - keskiaikaisen kirkkolatinan taitoiset ilmoittautukoot talkoisiin! Ehkä emme ole ihan vielä näin syvällä ... mutta ainakin melkein, tutkimus on imaissut meidät kaikki mukaansa.

Kristina Ahmas

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jackson Haines - Kaunoluistelun isä Kokkolassa 1800-luvulla

  Jackson Haines. Kuva: Suomen Kansallismuseo Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuulu...

💥TULTA JA JÄÄTÄ 1854 - Halkokarin kahakka englantilaisten silmin

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Ou...

Kuntouttava työtoiminta K.H.Renlundin museolla 2025

  Kuntouttava työtoiminta K.H.Renlundin museolla   Museolla on noin 2 500 niteen henkilökunnan käytettävissä oleva käsikirjasto.  Katin tehtäviin kuului kirjojen luettelointi ja järjestäminen. Kävin museolla vierailemassa viime marraskuussa, ja tapasin siellä Erik Engbergin sekä Joanna Kurthin. Istuimme alas juttelemaan ja sovimme että aloitan kuntouttavan työtoiminnan.  Aloitin K.H.Renlundin museolla joulukuussa 2024. Ensimmäisellä viikolla sain oman työpisteen, työtietokoneen sekä käyttäjätunnukset järjestelmään. Seuraavaksi Erik opasti minua Auroran käytössä johon kirjat luetteloidaan. Tehtäväni oli hakea kirjaa AuroraGold -järjestelmästä käyttäen kirjan ISBN-koodia. Tämän jälkeen kirjalle lisätään nide, jotta saadaan sille hyllypaikka. Tarkkana on hyvä olla, että kirja sijoitetaan oikeaan paikkaan ja kategoriaan. Sitten kirjaan tehdään tarrakoneella lappu, jossa lukee hyllypaikka. Kirja ei aina kuitenkaan heti löydy järjestelmästä, vaan joskus kirja ...