Paikallismuseoseminaarin asiantuntijapuheenvuorot käsittelevät identiteetin ja kotiseututunteen rakentumista, osallisuuteen kasvamista sekä kotiseututyön muutoksia globaalistuvassa maailmassa. Seminaarin avasi K.H.Renlundin museon – Keski-Pohjamaan maakuntamuseon maakunta-amanuenssi Pirkko Järvelä kertoen Museoviraston viiden vuoden välein toteutettavan, vielä julkaisemattoman paikallismuseokyselyn tuloksia Keski-Pohjanmaan osalta. Kyselyn perusteella paikallismuseoiden keskeisimpinä kehittämistavoitteina tunnistettiin muun muassa tiiviimpi yhteistyö koulujen kanssa, näyttelytoiminta, kokoelmahallinta, museoiden välisen yhteistyön lisääminen sekä yhteisöllisyyden lisääminen. Lisäksi museoissa kannetaan huolta museoaktiivien määrästä tulevaisuudessa. Haasteista huolimatta museotoimintaan halutaan kehittää ammattimaisempaan suuntaan.
- Museotyön
ohella paikallistoimijoiden asiantuntijuutta tarvitaan myös aineettoman
kulttuuriperinteen kartoituksessa, sillä juuri he tuntevat alueellisen
kulttuuriperinnön parhaiten, korostaa maakunta-amanuenssi Järvelä.
Muuttuvassa maailmassa kotiseudusta on tullut joustava
käsite, ja se jäsentyy ihmisten liikkumisen ja elämänpiirien muutosten myötä
jatkuvasti uudelleen ja uudelleen. Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja
Riitta Vanhatalo korosti seminaariesitelmässään ihmisten emotionaalista
suhtautumista kotiseutuun. Kotiseutu hahmottuu paitsi fyysisenä paikkana, myös
henkisenä tilana, muistoina ja tunnesiteinä.
- Kotiseutuhenki voi toimia
positiivisena voimavarana, joka tuottaa yhteishenkeä ja auttaa myös päättäjiä
ja viranhaltijoita eri sektoreilla viemään muutosta rohkeasti, hallitusti ja
päämäärätietoisesti kohti kansalaisten kannalta parasta mahdollista ratkaisua,
linjaa Vanhatalo.
Vanhatalon
mukaan muutosaika tuo esiin erilaisia ilmiöitä myös kotiseututyössä. Globaalin
ajattelun rinnalle on syntynyt paikallisuuden arvostamisen henki, joka korostaa
asukaslähtöisyyttä
ja toiminnan omaehtoisuutta.
- Osa ihmisistä
haluaa entistä enemmän tehdä itse toiminnan kohteena olemisen
sijaan. Tällä
hetkellä puhutaan paljon myös uudesta paikallisuudesta, joka korostaa paikallisuuden
merkitysten kotiseutuilmiöiden ja paikallisten voimavarojen uudelleen
löytämistä, Vanhatalo kertaa.
- Erityisesti
lapsille ja nuorille paikkasuhteen lujittaminen toiminnan kautta voi kasvattaa
heitä huomaamaan paikan ainutlaatuisuutta ja arvostamaan omaa kotiseutuaan.
Lapsuuden kokemukset kotipaikasta myös usein kulkevat mukana koko elämän.
Lapsuuden paikkakokemuksen merkityksellisyydestä kertoo myös se, että vanhuudessaan
ihmiset usein kaipaavat lapsuudenkodinsa turvaan, huomaa Laitinen.
-
Muutoksen
aikoina museoiden on tultava lähelle ihmisiä ja tarjottava mahdollisuuksia
osallistua ja tulla osalliseksi paikallisperinnöstä. Digitaaliset sovellukset
ja sosiaalinen media ovat tässä suhteessa erittäin hyödyllisiä
paikallismuseotyölle, Kouhia korostaa.
Suunnittelijana Välikankaan kädenjäljessä korostuu yhtäältä hauskuus ja leikkimielisyys, toisaalta vanhan perinteen arvostaminen. Passin lisäksi Välikangas suunnittelee myös leikkimielisen museo-otuksen, jota paikallismuseot voivat käyttää suunnitellessaan sisältöjä lapsille ja nuorille.
-
Keskipohjalainen
museo-otus opastaa ja on mukana, ja sen avustamana lapset voivat tutustua
museoon kokemuksellisesti, visioi Välikangas.
Meidän museo -hankkeessa lapset ja lapsiperheet ovat ensi
vuoden paikallismuseotyössä tärkeä kohderyhmä. Museohankkeessa tavoitteena on
paitsi innostaa lapsiperheitä vierailemaan alueen museokohteissa, myös tukea
laajemmin kulttuurikasvatuksen tavoitteiden toteutumista
maakunnassa.
Museot ja kotiseututoimijat kulttuuriperintökasvattajina – identiteeteistä ja ilmiöistä PDF
- Elinikäinen oppiminen ja oppimaan oppiminen, itsensä kehittäminen,
osaamisen vahvistaminen sekä vahvuuksien tunnistaminen ovat
kulttuuriperintökasvatuksen keskeisiä tavoitteita, totesi seminaariesitelmässään
Suomen
Kulttuuriperintökasvatuksen seuran toiminnanjohtaja Hanna Lämsä. Samoin kuin
kokemus kotipaikasta, myös kokemus kulttuuri-identiteetistä kehittyy koko
ihmisiän. Juuri tämän kerroksellisuuden ja moninaisuuden huomaaminen on
keskeistä kulttuuriperintötyössä niin lasten kuin aikuistenkin kohdalla, Lämsä
kertaa.
Kohtaamisia kotiseudulla -seminaari järjestettiin
29.10.2016 Toholammin Kulttuurisalissa, yhteistyössä Meidän museo -hankkeen ja
Toholammin kunnan kanssa.
Kommentit
Lähetä kommentti