Kohtaamisia paikallismuseotyön merkeissä

Lokakuun viimeisenä lauantaina 29.10. Toholammin Kulttuurisalissa järjestetty Kohtaamisia kotiseudulla ‑seminaari herätteli keskustelua keskipohjalaisesta kotiseutuperinteestä, museotyön merkityksestä ja paikallismuseoiden kehittämisestä. Seminaari toteutettiin osana K.H.Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon koordinoimaa Meidän museo -hanketta, joka keskittyy keskipohjalaisen paikallismuseotyön tukemiseen, kehittämiseen ja profiilin nostamiseen. Seminaari kutsui keskipohjalaisia museo- ja kulttuuriperintötoimijoita pohtimaan kotiseututyön tilaa ja tulevaisuutta, antaen virikkeitä kotiseututyön kehittämiseen ja kotiseutukulttuurin merkityksellisyyden vahvistamiseen.

Paikallismuseoseminaarin asiantuntijapuheenvuorot käsittelevät identiteetin ja kotiseututunteen rakentumista, osallisuuteen kasvamista sekä kotiseututyön muutoksia globaalistuvassa maailmassa. Seminaarin avasi K.H.Renlundin museon – Keski-Pohjamaan maakuntamuseon maakunta-amanuenssi Pirkko Järvelä kertoen Museoviraston viiden vuoden välein toteutettavan, vielä julkaisemattoman paikallismuseokyselyn tuloksia Keski-Pohjanmaan osalta. Kyselyn perusteella paikallismuseoiden keskeisimpinä kehittämistavoitteina tunnistettiin muun muassa tiiviimpi yhteistyö koulujen kanssa, näyttelytoiminta, kokoelmahallinta, museoiden välisen yhteistyön lisääminen sekä yhteisöllisyyden lisääminen. Lisäksi museoissa kannetaan huolta museoaktiivien määrästä tulevaisuudessa. Haasteista huolimatta museotoimintaan halutaan kehittää ammattimaisempaan suuntaan.

-         Museotyön ohella paikallistoimijoiden asiantuntijuutta tarvitaan myös aineettoman kulttuuriperinteen kartoituksessa, sillä juuri he tuntevat alueellisen kulttuuriperinnön parhaiten, korostaa maakunta-amanuenssi Järvelä.

Valtakunnallinen paikallismuseokysely 2015 PDF

Muuttuvassa maailmassa kotiseudusta on tullut joustava käsite, ja se jäsentyy ihmisten liikkumisen ja elämänpiirien muutosten myötä jatkuvasti uudelleen ja uudelleen. Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo korosti seminaariesitelmässään ihmisten emotionaalista suhtautumista kotiseutuun. Kotiseutu hahmottuu paitsi fyysisenä paikkana, myös henkisenä tilana, muistoina ja tunnesiteinä.

-       Kotiseutuhenki voi toimia positiivisena voimavarana, joka tuottaa yhteishenkeä ja auttaa myös päättäjiä ja viranhaltijoita eri sektoreilla viemään muutosta rohkeasti, hallitusti ja päämäärätietoisesti kohti kansalaisten kannalta parasta mahdollista ratkaisua, linjaa Vanhatalo.

Vanhatalon mukaan muutosaika tuo esiin erilaisia ilmiöitä myös kotiseututyössä. Globaalin ajattelun rinnalle on syntynyt paikallisuuden arvostamisen henki, joka korostaa asukaslähtöisyyttä ja toiminnan omaehtoisuutta.

      -         Osa ihmisistä haluaa entistä enemmän tehdä itse toiminnan kohteena olemisen 

                sijaan. Tällä hetkellä puhutaan paljon myös uudesta paikallisuudesta, joka korostaa            paikallisuuden merkitysten kotiseutuilmiöiden ja paikallisten voimavarojen uudelleen löytämistä, Vanhatalo kertaa.

Kotiseututyön uudet toimintamallit - Toholampi pdf

Paikkakokemuksen merkityksestä puhui myös Maaseudun Sivistysliiton Hyvän mielen paikat -hankkeen koordinaattori Riitta Johanna Laitinen. Laitisen mukaan paikkakokemuksen merkityksellisyyttä voidaan vankistaa toiminnalla, jossa ihmiset pääsevät osallistumaan paikan suunnitteluun. Tällöin he myös tekevät toiminnallaan paikan omakseen, luoden kokemuksellisen suhteen paikkaan.

-         Erityisesti lapsille ja nuorille paikkasuhteen lujittaminen toiminnan kautta voi kasvattaa heitä huomaamaan paikan ainutlaatuisuutta ja arvostamaan omaa kotiseutuaan. Lapsuuden kokemukset kotipaikasta myös usein kulkevat mukana koko elämän. Lapsuuden paikkakokemuksen merkityksellisyydestä kertoo myös se, että vanhuudessaan ihmiset usein kaipaavat lapsuudenkodinsa turvaan, huomaa Laitinen.

Paikkakokemus - Kotiseututunteen vahvistuminen PDF

Paikallismuseoiden toiminnan tueksi Keski-Pohjanmaalla on parhaillaan käynnissä Pirityiset ry:n Rieska-Leader ry:n rahoittama Meidän museo -hanke (2016–2018), joka suuntautuu alueellisen kulttuuriperinnön vaalimiseen, paikallismuseotyön tukemiseen ja paikkasuhteiden vankistamiseen. Hankkeen aikana järjestetään erilaisia alueellista yhteenkuuluvuutta, toimijuutta ja osallisuutta tukevia tapahtumia, jotka pyrkivät nostamaan paikallismuseoiden profiilia ja näkyvyyttä kuntalaisten arjessa. Hankkeen projektikoordinaattori Anna Kouhia rohkaisi paikallismuseotoimijoita uudenlaisten toimintamallien kokeilemiseen.

-       Muutoksen aikoina museoiden on tultava lähelle ihmisiä ja tarjottava mahdollisuuksia osallistua ja tulla osalliseksi paikallisperinnöstä. Digitaaliset sovellukset ja sosiaalinen media ovat tässä suhteessa erittäin hyödyllisiä paikallismuseotyölle, Kouhia korostaa.

Meidän Museo PDF

Osallisuuden tunteen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös osallistumista, toimintaa ja kokemuksellisia kohtaamisia. Tätä varten Meidän museo ‑hankkeessa toteutetaan kesällä 2017 Keskipohjalaisen museopassi, jonka suunnittelijayhteistyö julkaistiin seminaarissa. Museopassin suunnittelee kokkolalainen graafikko Eeva Välikangas.

Keskipohjalainen museopassi PDF

Suunnittelijana Välikankaan kädenjäljessä korostuu yhtäältä hauskuus ja leikkimielisyys, toisaalta vanhan perinteen arvostaminen. Passin lisäksi Välikangas suunnittelee myös leikkimielisen museo-otuksen, jota paikallismuseot voivat käyttää suunnitellessaan sisältöjä lapsille ja nuorille.

-       Keskipohjalainen museo-otus opastaa ja on mukana, ja sen avustamana lapset voivat tutustua museoon kokemuksellisesti, visioi Välikangas.

Meidän museo -hankkeessa lapset ja lapsiperheet ovat ensi vuoden paikallismuseotyössä tärkeä kohderyhmä. Museohankkeessa tavoitteena on paitsi innostaa lapsiperheitä vierailemaan alueen museokohteissa, myös tukea laajemmin kulttuurikasvatuksen tavoitteiden toteutumista maakunnassa.

Museot ja kotiseututoimijat kulttuuriperintökasvattajina – identiteeteistä ja ilmiöistä PDF

-       Elinikäinen oppiminen ja oppimaan oppiminen, itsensä kehittäminen, osaamisen vahvistaminen sekä vahvuuksien tunnistaminen ovat kulttuuriperintökasvatuksen keskeisiä tavoitteita, totesi seminaariesitelmässään Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran toiminnanjohtaja Hanna Lämsä. Samoin kuin kokemus kotipaikasta, myös kokemus kulttuuri-identiteetistä kehittyy koko ihmisiän. Juuri tämän kerroksellisuuden ja moninaisuuden huomaaminen on keskeistä kulttuuriperintötyössä niin lasten kuin aikuistenkin kohdalla, Lämsä kertaa. 

Kohtaamisia kotiseudulla -seminaari järjestettiin 29.10.2016 Toholammin Kulttuurisalissa, yhteistyössä Meidän museo -hankkeen ja Toholammin kunnan kanssa.