Siirry pääsisältöön

"Arkeologin joululahja"



Vierailu venevajallamme irrotti tämän varsin vilpittömän toteamuksen Brittiläiseltä kollegalta edellisviikolla pakkasten purressa vielä hipiäämme. 1800-luvun alkupuolella rakennettu englantilainen sotalaiva täysin alkuperäisessä asussaan herättää väistämättä suurta mielenkiintoa ja useita kysymyksiä. Vielä enemmän ihmetystä herättää aluksen kunto, joka sallisi pienellä viimeistelyllä purjehduksen pidemmällekin.

Englantilainen barkassi on 32 jalkaa pitkä ja 11 jalkaa leveä puualus.


Kun puuveneisiin erikoistunut tutkija ja konservaattori John Kearon tarkasteli museolaivaamme tuli selväksi että hallussamme on täysin ainutlaatuinen merihistoriallinen kohde. Usein haaksirikkoon joutuneiden vastaavien alusten jäänteitä metsästetään merenpohjan lietteestä ja saaliina on tavallisesti vain kasa laudanpätkiä tai muuta lähes tunnistamatonta materiaalia. Näistä tulisi sitten tehdä tarkempia päätelmiä mahdollisista rakenteista sekä aikaisemmasta käytöstä. Nyt tarkastelun kohteena olevassa purressa on nähtävillä lähes ehjien maalipintojen lisäksi jopa arkisia käytön jälkiä.

Vene 1900-luvun alussa.
Nykytilanne.


Tosiasia on että kyseinen alus suljettiin suojaavaan vajarakennukseen Halkokarin kahakan jälkeen vuonna 1854 ja edelleen uuteen venehuoneeseen vuonna 1896. Hengittävät puurakennukset ovat toimineet eräänlaisena aikakoneena yli sadanviidenkymmenen vuoden ajan, mahdollistaen puusta valmistetun aluksen säilymisen lähes muuttumattomana näihin päiviin saakka.

Aikakone.


  Puhdasta puuta... aikakoneen toimivaa tekniikkaa.

Vanhan aluksen säilyttäminen museomme kokoelmissa vaatii myös seuraavan sadan vuoden aikana säännöllisiä tutkimuksia sekä konservointialan yhteistyötä ja tiedonvaihtoa alan asiantuntijoiden kesken.

John Kearon ja Bo Forsström perehtymässä
barkassin rakenteisiin.




Konservointialalla tietoa jaetaan myös kansainvälisesti.
 Bottnisk Kontakt 2016 Pietarsaaressa.  




Kesää ja avovesiä odotellessa...
                                                   Jouni Mustonen, museon konservaattori



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jackson Haines - Kaunoluistelun isä Kokkolassa 1800-luvulla

  Jackson Haines. Kuva: Suomen Kansallismuseo Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuulu...

💥TULTA JA JÄÄTÄ 1854 - Halkokarin kahakka englantilaisten silmin

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Ou...

Kuntouttava työtoiminta K.H.Renlundin museolla 2025

  Kuntouttava työtoiminta K.H.Renlundin museolla   Museolla on noin 2 500 niteen henkilökunnan käytettävissä oleva käsikirjasto.  Katin tehtäviin kuului kirjojen luettelointi ja järjestäminen. Kävin museolla vierailemassa viime marraskuussa, ja tapasin siellä Erik Engbergin sekä Joanna Kurthin. Istuimme alas juttelemaan ja sovimme että aloitan kuntouttavan työtoiminnan.  Aloitin K.H.Renlundin museolla joulukuussa 2024. Ensimmäisellä viikolla sain oman työpisteen, työtietokoneen sekä käyttäjätunnukset järjestelmään. Seuraavaksi Erik opasti minua Auroran käytössä johon kirjat luetteloidaan. Tehtäväni oli hakea kirjaa AuroraGold -järjestelmästä käyttäen kirjan ISBN-koodia. Tämän jälkeen kirjalle lisätään nide, jotta saadaan sille hyllypaikka. Tarkkana on hyvä olla, että kirja sijoitetaan oikeaan paikkaan ja kategoriaan. Sitten kirjaan tehdään tarrakoneella lappu, jossa lukee hyllypaikka. Kirja ei aina kuitenkaan heti löydy järjestelmästä, vaan joskus kirja ...