Siirry pääsisältöön

Pohjalaisen taiteilijaliiton 70-vuotis juhlanäyttely avautuu Roosin talolla ja näyttelyhallilla

TaideMAAILMA muuttuu / KonstVÄLRDEN förändras 17.10.2013 - 5.1.2014



K.H.Renlundin museolla avautuu 17.10.2013 Pohjalaisen taiteilijaliiton 70-vuotis juhlanäyttely TaideMAAILMA muuttuu. Näyttely valtaa sekä Roosin talon pohjakerroksen että näyttelyhallin. Mukana juhlanäyttelyssä on kymmenen pohjalaista nykytaiteilijaa:

Annika Bergvik-Forsander                 
Janika Herlevi
Minna Herrala
Seppo Kalliokoski
Marianne Kaustinen
Tiina Laasonen
Maria Nordbäck
Jyrki Portin
Jimmy Pulli
Owe Åsvik

Näyttelyä kokoamassa ovat olleet museon ja Pohjalaisen taiteilijaliiton lisäksi näyttelyn kuraattorit TaT Jaana Erkkilä ja FT Hannah Kaihovirta Rosvik. Jaana Erkkilä kirjoittaa näyttelyn katalogissa seuraavasti:


"Kaikkeen muutokseen liittyy käsitys ajasta. On aika ennen muutosta ja aika muutoksen jälkeen, mutta mielenkiintoisin vaihe on kuitenkin aika, jolloin kuvittelemme muutoksen tapahtuvan. Muutos, olkoon se henkilökohtainen elämänmuutos, yhteiskunnallinen siirtymä aikakaudesta toiseen tai maailman muuttumista heijastava ilmiö, joka on usein nähtävissä ensimmäisenä taiteessa, on vaikeasti havaittava, vaikka se aukenee aivan silmiemme edessä.

Bertolt Brecht kirjoitti runossaan:

 Alles wandelt sich. Neu beginnen
Kannst du mit dem letzten Atemzug.
Aber was geschehen, ist geschehen. Und das Wasser
Das du in den Wein gossest, kannst du
Nicht mehr herausschütten.

Was geschehen, ist geschehen. Das Wasser
Das du in den Wein gossest, kannst du
Nicht mehr herausschütten, aber
Alles wandelt sich. Neu beginnen
Kannst du mit dem letzten Atemzug.
                                                                                                   Seppo Kalliokoski: Lauman johtaja
 
Kaikki muuttuu, vaikka viiniin kaadettua vettä ei saakaan siivilöityä pois, eikä tehtyä saa tekemättömäksi. Ihminen voi kuitenkin aloittaa uudelleen vaikka viimeisellä hengenvedollaan. Taidemaailman muutoksissa on pesinyt kummallinen paradoksi kautta aikojen: on ollut voimakkaita muutoksen tuulia ja vahvin vastustus on aina tullut taidemaailman sisältä, niistä voimista jotka haluaisivat kaiken pysyvän ennallaan, mieluummin sellaisena kuin kuvittelemme kaiken olleen ennen aikaa.


Pohjalaisuus on mielletty juurevuudeksi ja vakaudeksi. Meitä eivät pienet tuulet kaada kumoon. Me seisomme juurillamme tukevasti ja vaikka taivumme, emme taitu. Yhtälailla täältä on lähdetty kevyin kantamuksin niin Amerikkaan, Australiaan kuin Ruotsiin, eikä tuntematon ole pelottanut. Luonteemme edustaa sekä pysyvyyttä että valmiutta muutoksiin. Muistan kirjoittaneeni joskus 1990-luvulla, että Pohjanmaa on nykytaiteen autiomaata. Minusta tuntui, että minne tahansa käänsi katseensa, vastassa oli sekä konkreettinen että kuvaannollinen latomeri, eikä taivaalle mahtunut tuikkimaan kuin yksi kirkas tähti. Kun tänään katsoo ympärilleen, tajuaa taidemaailman muuttuneen Pohjanmaalla ehkä enemmän kuin haluaisi myöntääkään. Nykypolvi on kansainvälistä ja vähät välittää taidemaailmaa pilkkovista karsinoista. Omaa identiteettiä ei tarvitse korostaa menneeseen aikaan kuuluvilla myyteillä, eikä öisen taivaan valo lakeuden yllä ole yhden tähden varassa.


Marianne Kaustinen: Rantakiitäjät
 
Pohjanmaa on muuttunut monikulttuuriseksi, myös taiteen kentällä. Visuaalisia kieliä on useita, taiteilijat astuvat luontevasti tekotavasta toiseen, vaihtavat kuvakieltä, tai sitten eivät. Yhtä yhtenäistä pohjalaisen taiteen kieltä ei ole, ja siitä saamme olla ylpeitä.


Juhlanäyttelyt ovat usein katsauksia menneeseen. Pohjalainen taiteilijaliitto on rohkeasti halunnut luoda katseen tähän päivään, muutoksen hetkeen, joka on aina prosessinomainen, liikkeessä oleva, pysähtymään haluton. Seitsemänkymmentä vuotta on ihmisen elämässä pitkä ajanjakso, taidehistoriassa lyhyt pyrähdys. Seitsemänkymmentä vuotta on kuitenkin kunnioitettava ikä taiteilijaliitolle, jonka jäsenet ovat tunnetusti jääräpäistä kansaa ja kohtuullisen varmoja oikeassa olemisestaan. Taidemaailmassa on oltava jatkuvasti kuulolla, voisiko oma varma näkemys olla sittenkin vain oma näkemys, eikä yleinen totuus. Kaikki muuttuu joka tapauksessa, ja jokin uusi on jo alkanut elää, vaikkei sitä vielä näe ja se on vain aavistuksena jossakin mielen pohjalla."

 Jaana Erkkilä,  TaT 

 

                                                         Minna Herrala: Happy in California

Tervetuloa näyttelyyn! Museo on avoinna ti-su klo 11-16, torstaisin myös 11-18, maanantaisin suljettu. Lisätietoja museon nettisivuilta: www.kokkola.fi/museot

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Löytöretki Kokkolaan

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki) Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan. Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän...

💥TULTA JA JÄÄTÄ 1854 - Halkokarin kahakka englantilaisten silmin

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Ou...

Jackson Haines - Kaunoluistelun isä Kokkolassa 1800-luvulla

  Jackson Haines. Kuva: Suomen Kansallismuseo Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuulu...