Siirry pääsisältöön

Pohjalaisen taiteilijaliiton 70-vuotis juhlanäyttely avautuu Roosin talolla ja näyttelyhallilla

TaideMAAILMA muuttuu / KonstVÄLRDEN förändras 17.10.2013 - 5.1.2014



K.H.Renlundin museolla avautuu 17.10.2013 Pohjalaisen taiteilijaliiton 70-vuotis juhlanäyttely TaideMAAILMA muuttuu. Näyttely valtaa sekä Roosin talon pohjakerroksen että näyttelyhallin. Mukana juhlanäyttelyssä on kymmenen pohjalaista nykytaiteilijaa:

Annika Bergvik-Forsander                 
Janika Herlevi
Minna Herrala
Seppo Kalliokoski
Marianne Kaustinen
Tiina Laasonen
Maria Nordbäck
Jyrki Portin
Jimmy Pulli
Owe Åsvik

Näyttelyä kokoamassa ovat olleet museon ja Pohjalaisen taiteilijaliiton lisäksi näyttelyn kuraattorit TaT Jaana Erkkilä ja FT Hannah Kaihovirta Rosvik. Jaana Erkkilä kirjoittaa näyttelyn katalogissa seuraavasti:


"Kaikkeen muutokseen liittyy käsitys ajasta. On aika ennen muutosta ja aika muutoksen jälkeen, mutta mielenkiintoisin vaihe on kuitenkin aika, jolloin kuvittelemme muutoksen tapahtuvan. Muutos, olkoon se henkilökohtainen elämänmuutos, yhteiskunnallinen siirtymä aikakaudesta toiseen tai maailman muuttumista heijastava ilmiö, joka on usein nähtävissä ensimmäisenä taiteessa, on vaikeasti havaittava, vaikka se aukenee aivan silmiemme edessä.

Bertolt Brecht kirjoitti runossaan:

 Alles wandelt sich. Neu beginnen
Kannst du mit dem letzten Atemzug.
Aber was geschehen, ist geschehen. Und das Wasser
Das du in den Wein gossest, kannst du
Nicht mehr herausschütten.

Was geschehen, ist geschehen. Das Wasser
Das du in den Wein gossest, kannst du
Nicht mehr herausschütten, aber
Alles wandelt sich. Neu beginnen
Kannst du mit dem letzten Atemzug.
                                                                                                   Seppo Kalliokoski: Lauman johtaja
 
Kaikki muuttuu, vaikka viiniin kaadettua vettä ei saakaan siivilöityä pois, eikä tehtyä saa tekemättömäksi. Ihminen voi kuitenkin aloittaa uudelleen vaikka viimeisellä hengenvedollaan. Taidemaailman muutoksissa on pesinyt kummallinen paradoksi kautta aikojen: on ollut voimakkaita muutoksen tuulia ja vahvin vastustus on aina tullut taidemaailman sisältä, niistä voimista jotka haluaisivat kaiken pysyvän ennallaan, mieluummin sellaisena kuin kuvittelemme kaiken olleen ennen aikaa.


Pohjalaisuus on mielletty juurevuudeksi ja vakaudeksi. Meitä eivät pienet tuulet kaada kumoon. Me seisomme juurillamme tukevasti ja vaikka taivumme, emme taitu. Yhtälailla täältä on lähdetty kevyin kantamuksin niin Amerikkaan, Australiaan kuin Ruotsiin, eikä tuntematon ole pelottanut. Luonteemme edustaa sekä pysyvyyttä että valmiutta muutoksiin. Muistan kirjoittaneeni joskus 1990-luvulla, että Pohjanmaa on nykytaiteen autiomaata. Minusta tuntui, että minne tahansa käänsi katseensa, vastassa oli sekä konkreettinen että kuvaannollinen latomeri, eikä taivaalle mahtunut tuikkimaan kuin yksi kirkas tähti. Kun tänään katsoo ympärilleen, tajuaa taidemaailman muuttuneen Pohjanmaalla ehkä enemmän kuin haluaisi myöntääkään. Nykypolvi on kansainvälistä ja vähät välittää taidemaailmaa pilkkovista karsinoista. Omaa identiteettiä ei tarvitse korostaa menneeseen aikaan kuuluvilla myyteillä, eikä öisen taivaan valo lakeuden yllä ole yhden tähden varassa.


Marianne Kaustinen: Rantakiitäjät
 
Pohjanmaa on muuttunut monikulttuuriseksi, myös taiteen kentällä. Visuaalisia kieliä on useita, taiteilijat astuvat luontevasti tekotavasta toiseen, vaihtavat kuvakieltä, tai sitten eivät. Yhtä yhtenäistä pohjalaisen taiteen kieltä ei ole, ja siitä saamme olla ylpeitä.


Juhlanäyttelyt ovat usein katsauksia menneeseen. Pohjalainen taiteilijaliitto on rohkeasti halunnut luoda katseen tähän päivään, muutoksen hetkeen, joka on aina prosessinomainen, liikkeessä oleva, pysähtymään haluton. Seitsemänkymmentä vuotta on ihmisen elämässä pitkä ajanjakso, taidehistoriassa lyhyt pyrähdys. Seitsemänkymmentä vuotta on kuitenkin kunnioitettava ikä taiteilijaliitolle, jonka jäsenet ovat tunnetusti jääräpäistä kansaa ja kohtuullisen varmoja oikeassa olemisestaan. Taidemaailmassa on oltava jatkuvasti kuulolla, voisiko oma varma näkemys olla sittenkin vain oma näkemys, eikä yleinen totuus. Kaikki muuttuu joka tapauksessa, ja jokin uusi on jo alkanut elää, vaikkei sitä vielä näe ja se on vain aavistuksena jossakin mielen pohjalla."

 Jaana Erkkilä,  TaT 

 

                                                         Minna Herrala: Happy in California

Tervetuloa näyttelyyn! Museo on avoinna ti-su klo 11-16, torstaisin myös 11-18, maanantaisin suljettu. Lisätietoja museon nettisivuilta: www.kokkola.fi/museot

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Löytöretki Kokkolaan

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki) Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan. Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän

Hannu Leimu haastattelu

Hannun näyttely "Nyt Minä Olen Kapteeni Kid" on parhaillaan nähtävillä K.H. Renlundin Museon Näyttelyhallilla, osoitteessa Pitkänsillankatu 28. Siis Museokorttelissa, eli samassa pihassa missä ovat Lassanderin Talo ja Pedagogio. Vaikka kattoa remontoidaan, ollaan me kuitenkin auki ihan normaalisti! Eli Ti-Pe Klo. 12-15 ja La-Su klo 12-17. Torstaisin Ilmainen sisäänpääsy ja ilta aukiolo klo 18 - 20 ja taas 14.10 Torstai iltana itse taiteilija tavattavissa piirtämisen ja keskutelun merkeissä! Mutta, itse aiheeseen. Päätin näin näyttelyn alla ottaa asiakseni jututtaa Hannua ja keskustelimme elämästä ja sen loppumisesta. Taiteestakin taidettiin jotain höpistä. Ja tottakai Karatesta. Mutta pidemmittä puheitta, Hannu, miksi sinä olet Kapteeni Kidd? Minä olen kapteeni Kidd, koska ajan ratas on pyörähtänyt. Lapsuuteni muistorikkain lelu, Matchboxin kapteeni Kidd kolmenkymmenen vuoden takaa, näyttää kasvonpiirteiltään keski-ikäiseltä mieheltä. Ehkä lapsen leikki merirosvonukell

AIKAMATKA KESKIAJALLE - LEIKKIÄ, TARINOITA JA TOIMINTAA

Järjestimme yhteistyössä Kokkolan koulutoimen Kuperkeikka- ja Projektori hankkeen ja Yliopistokeskus Chydeniuksen luokanopettajakoulutuksen kanssa 6.9. – 30.9. Saarimäen markkinat - aikamatka keskiajalle –tapahtuman. Se oli suunnattu perusopetuksen 5-6 luokille. Tapahtumaan osallistuikin kaikkiaan parikymmentä luokkaa mm. Torkinmäen, Hollihaan, Mäntykankaan, Villan, Kyrkbackenin, Rahkosen, Vionojan ja Kälviän kirkonkylän kouluista. Valitettavasti emme voineet tarjota teemapäivää kaikille halukkaille, mutta nopeimmat pääsivät mukaan. Teemapäivä kesti yhden luokan osalta aina yhden koulupäivän. Kumppaneinani tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa toimivat opettajat Auli Palosaari ja Pertti Kuosmanen. Ilman heidän vahvaa ammattiosaamistaan ja työpanostaan tapahtumaa ei olisi ollut mahdollista toteuttaa. Lisäksi tapahtumassa työskentelivät myös luokanopettajakoulutuksen syventävää harjoittelua tehneet Sari, Eva, Outi ja Janika, jotka tekivät minuun suuren vaikutuksen luovuudellaan ja