Siirry pääsisältöön

Taiteesta hyvinvointia ikääntyneille

Taiteesta hyvinvointia ikääntyneille- hanke on loppumassa.

Kolme kuukautta kestäneellä mielenkiintoisella pilottihankkeella selvitettiin, mitä mahdollisuuksia K.H.Renlundin museolla on laajentaa toimintaansa lähemmäksi ikäihmisiä, joiden on vaikea päästä itse käymään museon näyttelyissä. Pohjanmaan Taidetoimikunta mahdollisti avustuksellaan palkkaukseni tehtävään. Hanke koostui kolmesta osasta, virtuaalinäyttelyt, työpajat ja kiertävä taidenäyttely, eli kulttuuria vietiin suoraan kohderyhmille.



Hankkeen tärkein osa oli virtuaalinäyttelyt, jotka ovat diaesitysten muodossa katsottavia koosteita museon perusnäyttelyistä. Suurin osa työaikaani kuluikin diaesitysten kokoamisessa, sillä materiaalia niitä varten ei ollut aiemmin kerätty. Hankkeen aikana virtuaalinäyttelyitä esitettiin videotykin avulla palvelukodeissa, mutta niitä voi aivan yhtä hyvin katsoa tietokoneella. Kuvien lisäksi esityksissä on myös selostukset, jotka on nauhoitettu enimmäkseen aidoissa ympäristöissä, jolloin heikkonäköinenkin katsoja voi kuuntelemalla saada käsitystä näyttelytilasta. Yhden esityksen kesto on n. puoli tuntia.


Virtuaalinäyttelyt jäävät osaksi museon toimintaa vaikka pilottihanke päättyykin. Virtuaalinäyttelyt sopivat näytettäviksi esim, palvelukodeissa, sairaaloissa, kouluissa yms. Niitä voi käyttää myös opetustarkoituksiin esim. elävöittämään Suomen historian, paikallishistorian tai taidehistorian opetusta. Suomenkielisinä aiheina näyttelyissä on ITE-taide, 1800-luvun porvariston elämä ja 1700-luvun kaupunkilaiselämä. Ruotsinkieliset esitykset ITE-taiteesta ja 1800-luvun porvariston elämästä ovat enää ruotsinkielisiä tekstejä vailla, joten nekin ovat saatavilla keväällä 2011.

Työpajoja pidin Tervakartanossa, vanhusten toimintakeskuksessa. Niihin osallistui päivätoimintaryhmiä, jotka kokoontuvat siellä viikoittain. Työpajoissa teimme omaelämäkerrallisia kollaaseja lehtileikkeistä ja sabluunamaalausta. Työpajojen ilmapiiri oli oikein mukava ja monenlaista tarinaa siinä kuulikin, kun kuvista nousi esiin niihin liittyviä muistoja. Eräskin lehtileike esitteli pyörätemppuilua 1930-luvulta ja se oli työpajalaisten mukaan hyvin suosittua nuorten kaupunkilaispoikien ajanviettoa jo silloin.


Kiertävä taidenäyttely ehti olla kolmessa eri asumispalveluyksikössä hankkeen aikana. Se olikin hankkeen passiivisin, mutta läsnäolevin osa-alue. Vein pienen näyttelykokonaisuuden omaa taidettani tuomaan vaihtelua laitosten asukkaille sekä henkilökunnalle.

Monissa laitoksissa on totuttu näkemään musiikki-esityksiä ja koululaisten näytelmiä tai leikkejä. Tässä projektista heräteltiin aktiivisuutta visuaalisten taiteiden osalta. Toivoisinkin taiteilijoiden, valokuvaajien, kulttuurialan opiskelijoiden ym. tuovan rohkeasti omia teoksiaan esille palvelukotiympäristöihin. Taide piristää kaikkien mieliä ja uusi katseltava tuo uusia puheenaiheita arkeen.

Ihan lopuksi haluaisin vielä kiittää Kristina Ahmasta luottamuksesta monipuolisuuteeni ja ammattitaitoon, Pohjanmaan Taidetoimikuntaa, jota ilman ei hanketta olisi ollut, Lauri Skantsia, joka oli suurena apuna käytännönjärjestelyissä sekä henkisenä tukena ja Sonja Raasakkaa avustamisesta ensimmäisissä virtuaalinäytöksissä. Suuri kiitos mukavista hetkistä myös Tervakartanon henkilökunnalle, jotka olivat työpajoissa iloisesti mukana sekä myös Ventuksen, Honkaharjun, Kuusikummun ja Pettersborgin ahkeralle henkilökunnalle ja mukaville asukkaille.

- Hanketyöntekijä, kuvataitelija amk, Pilvi Kivijärvi http://pilvikki.com/

ps. YLEn uutisjutun aiheesta voi katsoa YLE Areenasta osoitteessa http://areena.yle.fi/video/1531064

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Löytöretki Kokkolaan

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki) Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan. Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän

Hannu Leimu haastattelu

Hannun näyttely "Nyt Minä Olen Kapteeni Kid" on parhaillaan nähtävillä K.H. Renlundin Museon Näyttelyhallilla, osoitteessa Pitkänsillankatu 28. Siis Museokorttelissa, eli samassa pihassa missä ovat Lassanderin Talo ja Pedagogio. Vaikka kattoa remontoidaan, ollaan me kuitenkin auki ihan normaalisti! Eli Ti-Pe Klo. 12-15 ja La-Su klo 12-17. Torstaisin Ilmainen sisäänpääsy ja ilta aukiolo klo 18 - 20 ja taas 14.10 Torstai iltana itse taiteilija tavattavissa piirtämisen ja keskutelun merkeissä! Mutta, itse aiheeseen. Päätin näin näyttelyn alla ottaa asiakseni jututtaa Hannua ja keskustelimme elämästä ja sen loppumisesta. Taiteestakin taidettiin jotain höpistä. Ja tottakai Karatesta. Mutta pidemmittä puheitta, Hannu, miksi sinä olet Kapteeni Kidd? Minä olen kapteeni Kidd, koska ajan ratas on pyörähtänyt. Lapsuuteni muistorikkain lelu, Matchboxin kapteeni Kidd kolmenkymmenen vuoden takaa, näyttää kasvonpiirteiltään keski-ikäiseltä mieheltä. Ehkä lapsen leikki merirosvonukell

AIKAMATKA KESKIAJALLE - LEIKKIÄ, TARINOITA JA TOIMINTAA

Järjestimme yhteistyössä Kokkolan koulutoimen Kuperkeikka- ja Projektori hankkeen ja Yliopistokeskus Chydeniuksen luokanopettajakoulutuksen kanssa 6.9. – 30.9. Saarimäen markkinat - aikamatka keskiajalle –tapahtuman. Se oli suunnattu perusopetuksen 5-6 luokille. Tapahtumaan osallistuikin kaikkiaan parikymmentä luokkaa mm. Torkinmäen, Hollihaan, Mäntykankaan, Villan, Kyrkbackenin, Rahkosen, Vionojan ja Kälviän kirkonkylän kouluista. Valitettavasti emme voineet tarjota teemapäivää kaikille halukkaille, mutta nopeimmat pääsivät mukaan. Teemapäivä kesti yhden luokan osalta aina yhden koulupäivän. Kumppaneinani tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa toimivat opettajat Auli Palosaari ja Pertti Kuosmanen. Ilman heidän vahvaa ammattiosaamistaan ja työpanostaan tapahtumaa ei olisi ollut mahdollista toteuttaa. Lisäksi tapahtumassa työskentelivät myös luokanopettajakoulutuksen syventävää harjoittelua tehneet Sari, Eva, Outi ja Janika, jotka tekivät minuun suuren vaikutuksen luovuudellaan ja