Siirry pääsisältöön

Taiteesta hyvinvointia ikääntyneille

Taiteesta hyvinvointia ikääntyneille- hanke on loppumassa.

Kolme kuukautta kestäneellä mielenkiintoisella pilottihankkeella selvitettiin, mitä mahdollisuuksia K.H.Renlundin museolla on laajentaa toimintaansa lähemmäksi ikäihmisiä, joiden on vaikea päästä itse käymään museon näyttelyissä. Pohjanmaan Taidetoimikunta mahdollisti avustuksellaan palkkaukseni tehtävään. Hanke koostui kolmesta osasta, virtuaalinäyttelyt, työpajat ja kiertävä taidenäyttely, eli kulttuuria vietiin suoraan kohderyhmille.



Hankkeen tärkein osa oli virtuaalinäyttelyt, jotka ovat diaesitysten muodossa katsottavia koosteita museon perusnäyttelyistä. Suurin osa työaikaani kuluikin diaesitysten kokoamisessa, sillä materiaalia niitä varten ei ollut aiemmin kerätty. Hankkeen aikana virtuaalinäyttelyitä esitettiin videotykin avulla palvelukodeissa, mutta niitä voi aivan yhtä hyvin katsoa tietokoneella. Kuvien lisäksi esityksissä on myös selostukset, jotka on nauhoitettu enimmäkseen aidoissa ympäristöissä, jolloin heikkonäköinenkin katsoja voi kuuntelemalla saada käsitystä näyttelytilasta. Yhden esityksen kesto on n. puoli tuntia.


Virtuaalinäyttelyt jäävät osaksi museon toimintaa vaikka pilottihanke päättyykin. Virtuaalinäyttelyt sopivat näytettäviksi esim, palvelukodeissa, sairaaloissa, kouluissa yms. Niitä voi käyttää myös opetustarkoituksiin esim. elävöittämään Suomen historian, paikallishistorian tai taidehistorian opetusta. Suomenkielisinä aiheina näyttelyissä on ITE-taide, 1800-luvun porvariston elämä ja 1700-luvun kaupunkilaiselämä. Ruotsinkieliset esitykset ITE-taiteesta ja 1800-luvun porvariston elämästä ovat enää ruotsinkielisiä tekstejä vailla, joten nekin ovat saatavilla keväällä 2011.

Työpajoja pidin Tervakartanossa, vanhusten toimintakeskuksessa. Niihin osallistui päivätoimintaryhmiä, jotka kokoontuvat siellä viikoittain. Työpajoissa teimme omaelämäkerrallisia kollaaseja lehtileikkeistä ja sabluunamaalausta. Työpajojen ilmapiiri oli oikein mukava ja monenlaista tarinaa siinä kuulikin, kun kuvista nousi esiin niihin liittyviä muistoja. Eräskin lehtileike esitteli pyörätemppuilua 1930-luvulta ja se oli työpajalaisten mukaan hyvin suosittua nuorten kaupunkilaispoikien ajanviettoa jo silloin.


Kiertävä taidenäyttely ehti olla kolmessa eri asumispalveluyksikössä hankkeen aikana. Se olikin hankkeen passiivisin, mutta läsnäolevin osa-alue. Vein pienen näyttelykokonaisuuden omaa taidettani tuomaan vaihtelua laitosten asukkaille sekä henkilökunnalle.

Monissa laitoksissa on totuttu näkemään musiikki-esityksiä ja koululaisten näytelmiä tai leikkejä. Tässä projektista heräteltiin aktiivisuutta visuaalisten taiteiden osalta. Toivoisinkin taiteilijoiden, valokuvaajien, kulttuurialan opiskelijoiden ym. tuovan rohkeasti omia teoksiaan esille palvelukotiympäristöihin. Taide piristää kaikkien mieliä ja uusi katseltava tuo uusia puheenaiheita arkeen.

Ihan lopuksi haluaisin vielä kiittää Kristina Ahmasta luottamuksesta monipuolisuuteeni ja ammattitaitoon, Pohjanmaan Taidetoimikuntaa, jota ilman ei hanketta olisi ollut, Lauri Skantsia, joka oli suurena apuna käytännönjärjestelyissä sekä henkisenä tukena ja Sonja Raasakkaa avustamisesta ensimmäisissä virtuaalinäytöksissä. Suuri kiitos mukavista hetkistä myös Tervakartanon henkilökunnalle, jotka olivat työpajoissa iloisesti mukana sekä myös Ventuksen, Honkaharjun, Kuusikummun ja Pettersborgin ahkeralle henkilökunnalle ja mukaville asukkaille.

- Hanketyöntekijä, kuvataitelija amk, Pilvi Kivijärvi http://pilvikki.com/

ps. YLEn uutisjutun aiheesta voi katsoa YLE Areenasta osoitteessa http://areena.yle.fi/video/1531064

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Löytöretki Kokkolaan

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki) Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan. Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän...

💥TULTA JA JÄÄTÄ 1854 - Halkokarin kahakka englantilaisten silmin

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Ou...

Jackson Haines - Kaunoluistelun isä Kokkolassa 1800-luvulla

  Jackson Haines. Kuva: Suomen Kansallismuseo Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuulu...