Siirry pääsisältöön

Tervetuloa takaisin töihin!

Hikiset sormenpäät luistelevat näppäimistöllä ja vesinoro valuu pitkin selkää. Kilpajuoksua aikaa vastaan, että ehtii jalkapallon MM-finaalia katsomaan. Viimeinen työpäivä ennen lomalle lähtöä ja helle uhkaa lamauttaa aivotoiminnan kokonaan. Näkemiin Lapin esiselvityksen muutosanomus, ITE-museon toimintasuunnitelma, samoin tulevan kalevalaisaiheisen näyttelyn kuljetuslistat! Taakse jäivät hienot näyttelynavajaiset Bratislavan kansallisgalleriassa, jossa esiteltiin kaksi suomalaista ITE-taiteilijaa. Toisen niistä eli Ullakaisa Kaarlelan teoksia on nähtävillä Pedagogiossakin. Tervemenoa katsomaan! Kaarlelan kuvakirjontatöissä näkyy elämä ”Euroopan hulluimmassa huushollissa”, kuten taiteilija itse asian ilmaisee.




Muutamaa ukkoskuuroa, lukuisia hellepäiviä ja paria syöksyvirtausta myöhemmin kapuan neljä kerrosta ylös; toimistossa odottavat kesäkuun toimiston muuton jäljiltä tyhjät muuttolaatikot. Täydennystä pitää hakea vielä kerran ja kavuta portaat laatikoiden kanssa ylös ja alas, koska hissi käy vain virka-aikaa. Sähköposti ja allakka toivottavat myös tervetulleeksi.



Lomalla ollessa on tapahtunut paljon, kun muut ovat ehtineet puurtaa jo viikon kaksi. Hankesuunnitelmaa ja anomusta pukkaa ITE-museon kehittämiseksi. Pikaista kommentointia tarvitaan. Gallen-Kallelan museoon avataan 9.9. ITE – kalevalainen mielenmaisema –näyttely ja minut on nakitettu kuljetusjärjestelijäksi. ITE kohtaa museon taas jälleen kerran ja senttimetrejä, grammoja ja kuvia tarvitaan. Yritä siinä selittää museoammattilaiselle, ettei ITE-taiteilijoiden teoksia ole dokumentoitu kuin murto-osa. Lisäksi uusia tulee koko ajan ja vanhoihinkin saatetaan tehdä muutoksia. Miten me pysymme kaikkien suomalaisten itseoppineiden perässä. Helppo se on hallinnoida kokonaisuutta, joka on siinä omien siipiensä suojassa. Epäreilua! Langat soivat kuumina soitoista kuljettajille ja taiteilijoille. Päälle vielä paperityöt. Onneksi kollega Kaustiselta lupasi hakea Ruukista erään maalauksen, kun on matkalla viikonlopun vietosta. Eräät pienoisveistokset kävin itse hakemassa Kalajoelta, kun olin pojan pelireissulla. Kulttuurityö on!



Sain hämmentyneen puhelinsoiton Göteborgista. Monivuotinen yhteistyökumppanimme siellä kertoi näyttelykuulumisia. Suomalaisten taiteilijoiden teoksia on ollut koko kesän esillä Liljevalchsin näyttelyhallissa Tukholmassa. Haapavetisen taiteilijan kolme komeaa eläimen päätä (kaksi hirveä ja yksi hevonen) on myyty näyttelyn aikana. Hämmennys johtui siitä, että teoksia oli myyty neljä. Taas soittokierrosta ja asioiden selvittelyjä, kunnes kaikki selvisi parhain päin. Novellin aiheeksi olisi tästäkin taas. Liljevalchsin johtaja vastaa myös Tukholman taidehankinnoista. Kuka tietää vaikka suomalaisen ITE-taiteilijan teoksia löytyy jonkin ajan päästä Pohjanlahden tuolta puolen. Kyseisen taiteilijan teoksia oli esitelty Göteborgin taidemuseossa vuotta aiemmin ja siellä ne olivat olleet Kain Tapperin veistosten vieressä ja kävijöillä oli vaikeuksia erottaa, kumpi on ”oikea” ja kumpi ITE.



Tässä välissä ehdin saada ohjeet Lapin hakemuksen muutoksiin ja ne äkkiä allekirjoitukseen. Nyt kirjoitan pientä esittelytekstiä ARS11-näyttelystä, jonka valtakunnallinen teema on Afrikka. Kiasman johdolla mennään ja 11 satelliittinäyttelyä eri puolilla Suomen taidemuseoita. Vau! Afrikka valloittaa näyttelyhallin ja Roosin talon alakerran. Luvassa on todella ainutlaatuisia teoksia. Voinen raottaa salaisuuksien väliverhoa sen verran, että paljastan yhden kokonaisuuden: ghanalaisia viljasäkkien päälle maalattuja elokuvajulisteita. Elokuvissa seikkailevat Charles Bronson, Chuck Norris, Kim Basinger sekä lukuisat kung fu –sankarit (zombeineen, kääk!). Paikallista tuotantoa on myös, samoin Horror Nigerian Movies -osastoa. Yhteisesti koettua kauhua, roisia toimintaa pikkumökkien intiimissä tunnelmassa. Kukaan ei liene tule peräänkuuluttamaan tekijänoikeuksia…!



Elina Vuorimies

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Löytöretki Kokkolaan

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki) Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan. Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän

💥TULTA JA JÄÄTÄ 1854 - Halkokarin kahakka englantilaisten silmin

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Oulussa englantilaiset polttavat kaikkiaa

Jackson Haines - Kaunoluistelun isä Kokkolassa 1800-luvulla

  Jackson Haines. Kuva: Suomen Kansallismuseo Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuuluisuu