Siirry pääsisältöön

Tekstit

Mystisen maiseman äärellä

Maan aika -näyttely on kuljettanut nuorta polvea valokuvien ja ääniteoksen salaperäisiin maisemiin. Jyrki Portinin arvoituksellisissa ja vähäeleisissä teoksissa on riittänytkin tutkittavaa koululais- ja esikoululaisvierailijoille. Tarkkaavaiset silmäparit ovat etsineet teosten yksityiskohtia ja puntaroineet valitsemiensa kuvien tunnelmaa.  Näyttelyteoksissa pieniä vierailijoita ovat kiehtoneet etenkin metsän asukit kuten hyönteiset ja linnut. Myös solarigrafiat, joihin valokuvaaja on tallentanut auringon liikeratoja, ovat saaneet osakseen hämmästystä ja ihastusta. Näyttelyn jännittävä ääniteos on puolestaan antanut kimmoketta mielikuvitukselle – muutama vierailija on arvellut merkillisen äänimaailman olevan kummituksen keppostelua.   Työpajalla lapset ovat toteuttaneet omat mielimaisemansa teoksissa esiintyviä yksityiskohtia hyödyntäen. Mustavalkovedokset ovat sovittautuneet uusiin, värikkäisiin tulkintoihin: pahanilman linnuksi mielletty korppi o...

Pienoiskoossa -näyttelyn pienet asiantuntijat

Mäntykankaan koulun 2A luokkalaisia työtouhussa ITE-museolla on viime päivinä käynyt kova kuhina, kun koululaisryhmät ovat vierailleet värikkäässä ja monipuolisessa kesänäyttelyssä nimeltä ITE pienoiskoossa. Näyttelyyn on koottu useamman taiteilijan teoksia, jotka koostuvat pääasiassa hyvin taidokkaasti tehdyistä ja eläväisen näköisistä veistoksista, joiden aiheina on sekä eläimiä että ihmisiä.  Vierailun aikana jokaisesta lapsesta ja nuoresta tulee ainakin yhden taideteoksen asiantuntija. Hän valitsee näyttelyn lukuisista taideteoksista suosikkinsa ja perehtyy siihen tarkemmin. Hän selvittää ensin teoksesta faktat, eli kuka sen on tehnyt ja mistä materiaaleja siihen on käytetty jne. Sen jälkeen hän ”herättää hahmon henkiin” eli keksii tarinan siitä. Kuka tai mikä hahmo on, mitä hän tekee, missä hän asuu, mistä hän pitää jne. Näin lapsesta tulee oman suosikkitaideteoksensa asiantuntija. Tietystihän asiantuntijuutta pitää jakaa: Olemmekin pyytäneet näyttelyssä vierailleit...

Kaupunkikuva muuttuu, mutta miten?

Kaupunkikuva muutoksessa oli tällä kertaa keväisen työpajamme aiheena. Teema liittyi olennaisesti Rune Snellmanin upeaan Morpheus -valokuvanäyttelyyn Roosin talolla. Näyttelyssä oli esillä runsaasti neulanreikätekniikalla kuvattuja valokuvia eri puolilta Kokkolaa. Näyttelystä löytyikin paljon tuttuja maisemia kokkolalaisille lapsille ja nuorille, jotka vierailivat näyttelyssä ja osallistuivat työpajaan. Työpajan teemana oli siis kaupunkikuvan muuttuminen, jota tutkittiin niin historian, ympäristöopin, äidinkielen kuin kuvataiteenkin näkökulmasta. Oppilaat saivat tutkittavakseen kuvaparin, joissa aiheena oli sama rakennus tai maisema, mutta eri aikoina. Toinen kuvista oli uusi, vuonna 2018 otettu, toinen vanha (40-100 vuotta sitten). Oppilaat saivat tehtäväksi mm. selvittää mikä kuvassa oli muuttunut ja onko muutos ollut heidän mielestään hyvä vai huono. Yhdessä tehtävässä piti kuvittaa sama maisema 50 vuoden kuluttua. Näin muodostui kolmen kuvan sarja, kaupunkikuva ennen, n...

Museotyöpajassa keskusteltiin paikallismuseotyöstä

K.H. Renlundin museo ja Meidän museo -hanke järjestivät yhteistyössä museotyöpajan lauantaina 20.1.2018 Kaustisen kansantaiteenkeskuksessa. Alkukahvin lomassa kuulimme Kansanmusiikki-instituutin puheenvuoron, jossa instituutin johtaja Matti Hakamäki kertoi Unescon aineettomasta kulttuuriperinnöstä sekä kulttuuriyhteistyön merkityksestä. Seuraavaksi Maria-Elisa Marjusaari esitteli työpajalaisille Kaustisen kansantaiteenkeskuksen sekä Suomen kansansoitinmuseon toimintaa. Lisäksi aloituspuheenvuoroissa esiteltiin Meidän museo -hanke sekä tulevien työpajojen ohjelma. Osallistujat jaettiin neljään ryhmään, jotka kiersivät eri museotyön teemoja käsittelevissä työpajoissa. Aiheina olivat kokoelmatyö, näyttelytyö, yleisötyö sekä näkyvyys ja markkinointi. Jokaiseen teemaan varattiin 45 minuuttia keskusteluaikaa. Ryhmissä paikallista museo- ja kulttuurityötä tekevät osallistujat toivat esille paikallismuseoiden nykytilaa sekä mahdollisia kehittämiskohteita. Tilaisuudessa vaihdettiin i...

Meidän museo -hankkeen vuoden 2017 kuulumiset

Vuoden 2017 aikana hankkeessa on jatkettu työtä Keski-Pohjanmaan paikallismuseotoiminnan kehittämiseksi. Tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat olleet toiminnan näkyvyyden tukeminen sekä uusien kävijäryhmien saavuttaminen. Keskeisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, joita on innostettu tutustumaan oman paikkakunnan kulttuuriperintöön sekä paikallishistoriaan kokemuksellisesti. Tätä tavoitetta tukemaan toteutettiin Keskipohjalainen museopassi, jonka tavoitteena oli houkutella paikkakuntalaisia vierailemaan paikallismuseoissa kesäkaudella 2017. Museopasseja painettiin 5000 kappaletta ja niitä jaettiin alueen paikallismuseoiden lisäksi kuntien ja kaupunkien matkailupalveluissa, kunnantaloilla, aluetoimistoissa ja kirjastoissa. Hankkeessa toteutettiin myös museopassissa seikkaileva maskotti Vaatermoukka. Tavoitteena on, että museopassi innostaa museovierailuihin myös kesällä 2018. Suomi 100 -juhlavuonna paikallismuseot osallistuivat Kotiseutuliiton Yksi esine, tuhat tarinaa Suomi 100 -h...

Osallistu Meidän museo -hankkeen jouluiseen kuvakisaan Instagramissa!

Seuraa Meidän museo -hanketta (@meidanmuseo), ota kuva rakkaimmasta jouluperinteestäsi, merkitse se #meidanmuseojoulu ja olet mukana kilpailussa! Rakkain jouluperinne voi olla vaikkapa joulukoriste, herkullinen ruoka tai erityinen hetki. Kilpailuun voit osallistua koko joulukuun ajan. Kilpailuraati palkitsee parhaan kuvan tammikuussa. Mukavaa joulunodotusta! 

JOS SEINÄT OSAISIVAT PUHUA, NIIN MITÄ NE KERTOISIVAT?

T ällaista kysymystä on pohdittu viime viikkojen ajan Lassanderin talossa. Mäntykankaan koulun museoprojektissa päästettiin mielikuvitus valoilleen ja seinätkin saivat puheenvuoron. Projektiin osallistui koko koulu, luokka kerrallaan. Vierailulla tutustuttiin aluksi vuonna 1748 rakennetun talon historiaan ja siellä asuneisiin henkilöihin. Sitten oppilaat saivat parin kanssa valita jonkun talon huoneista ja miettiä millainen tarina huoneeseen voisi liittyä? keitä huoneessa asui? mitä siellä tehtiin? mitä huoneessa on saattanut tapahtua? mitä huoneen seinät kertoisivat, jos ne osaisivat puhua? Tyyli oli vapaa, joten tapahtumassa syntyikin mm. kummitusjuttuja, jännityskertomuksia, faktaa ja komediaa niin perinteisellä tyylillä kuin ipadin avulla työskennellen. Henkilönnimiä tarinoihin napattiin usein Lassanderin talolla esillä olevasta talon asukasluettelosta. Seuraavassa pari tarinaa lasten kirjoittamana:  Naisten huoneen kummitus vuonna 1777 Anna oli kutsunut ystävään na...