Siirry pääsisältöön

Kuntouttava työtoiminta K.H.Renlundin museolla 2025

 

Kuntouttava työtoiminta K.H.Renlundin museolla

 

Museolla on noin 2 500 niteen henkilökunnan käytettävissä oleva käsikirjasto. 
Katin tehtäviin kuului kirjojen luettelointi ja järjestäminen.

Kävin museolla vierailemassa viime marraskuussa, ja tapasin siellä Erik Engbergin sekä Joanna Kurthin. Istuimme alas juttelemaan ja sovimme että aloitan kuntouttavan työtoiminnan.  Aloitin K.H.Renlundin museolla joulukuussa 2024.

Ensimmäisellä viikolla sain oman työpisteen, työtietokoneen sekä käyttäjätunnukset järjestelmään. Seuraavaksi Erik opasti minua Auroran käytössä johon kirjat luetteloidaan.

Tehtäväni oli hakea kirjaa AuroraGold -järjestelmästä käyttäen kirjan ISBN-koodia. Tämän jälkeen kirjalle lisätään nide, jotta saadaan sille hyllypaikka. Tarkkana on hyvä olla, että kirja sijoitetaan oikeaan paikkaan ja kategoriaan. Sitten kirjaan tehdään tarrakoneella lappu, jossa lukee hyllypaikka.

Kirja ei aina kuitenkaan heti löydy järjestelmästä, vaan joskus kirja täytyy luetella itse. Tässä tapauksessa avataan Aurorassa tyhjä luettelointipohja, jossa on monta riviä erilaisia kenttäkoodeja. Tämä tuntui aluksi sekavalta ja hieman haastavalta, mutta apuna käytin marc21- sivustoa, jossa jokainen kenttäkoodi on selitetty.

Työskentely museolla on ollut rauhallista ja työhön on ollut helppo keskittyä. Tämä kokemus ylitti odotukseni monilla tavoin ja museotyöskentely on paljon monimuotoisempaa kun olin ajatellut. Tekemistä on paljon, eikä aika käy pitkäksi. Osallistuin myös viikkopalavereihin, jossa suunniteltiin näyttelyitä ja muita projekteja. Viikkopalavereista tuli ilmi se, miten paljon tekemistä (ja kiirettä) voi olla!

Yleisesti on ollut mukava ja rento työympäristö. Kaikki ovat mukavia toisilleen ja kaikkien mielipiteitä kuunnellaan. Täällä saa olla oma itsensä, kertoa omat näkemykset asioista ja saada rakentavia ja mielenkiintoisia keskusteluita aikaiseksi.

Olin työtoiminnassa museolla melkein neljä kuukautta, ja olen kiitollinen tästä ajasta mitä sain täällä olla. Nyt voin sanoa, että osaan luetteloida kirjoja, ja tiedän myös vähän laajemmin museotoiminnasta. Kiitos erityisesti Erikille tehtävään perehdyttämisestä ja opetuksesta, ja koko työporukalle siitä, miten hyvin otitte minut vastaan.

Kati

työtoiminnassa museon käsikirjastotehtävissä

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ProtestITE – Tyyne Eskon muistonäyttely ja Juha Pesosen maalauksia 16.5.–29.9.2013, ITE-museo, Pedagogio, Kokkola ITE-taiteelle tyypillinen mielenilmaisu, protesti vallitsevia oloja vastaan tai mielenpurkaus on ITE-museon kolmannen kesänäyttelyn teema. Näyttelyn taiteilijoina on edesmennyt kokkolalainen kuvataiteilija Tyyne Maria Esko (1920–2011) sekä tamperelainen Juha Pesonen (s. 1972). Esko on kansainvälisestikin tunnettu ITE-taiteilija, kun taas Pesonen on ITE-museon uusimpia löytöjä. Kumpaakin taiteilijaa yhdistää rohkeus; Tyyne Esko paljastaa avoimesti ja pisteliäästi vallanpitäjien ahneuden ja lyhytnäköisyyden, kun taas Juha Pesonen maalaa sisäisen ristiriitansa huikeiksi omakuviksi. Pesosen maalaukset ovat esillä ensimmäistä kertaa julkisesti. Tyyne Eskon taiteellinen työskentely alkoi vasta hänen jäätyään eläkkeelle, mutta sitäkin näkyvämmi Tyyne Esko ei esittelyä kaipaa Kokkolassa, missä monet ovat henkilökohtaisesti hänet tavanneet tai kuulleet hänestä puhut...

Jackson Haines - Kaunoluistelun isä Kokkolassa 1800-luvulla

  Jackson Haines. Kuva: Suomen Kansallismuseo Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuulu...

💥TULTA JA JÄÄTÄ 1854 - Halkokarin kahakka englantilaisten silmin

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Ou...