Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2016.

Eläydytään ITE, piirretään ITE, tutkitaan ITE

ITE metsässä ja savannilla –näyttely esittelee rinnakkain tuttuja kotoisia metsiemme eläimiä kuin myös eteläisen pallon puoliskon asukkeja. Usean taiteilijan teoksista koostuvassa  näyttelyssä on ITE –taiteelle tyypilliseen tapaan  hyödynnetty niin  luonnonmateriaaleja kuin kierrätystavaraakin. Kokkolalaiset koululuokat ovat jälleen piristäneet näyttelyä vierailuillaan eläytymällä, piirtämällä ja tutkimalla. Mikä eläin haluaisit olla? miten tämä eläin liikkuu ja ääntelee?  Eskarit ja ekaluokkalaiset ovat valinneet näyttelystä suosikkieläimensä ja näytelleet sitä ja muut ovat yrittäneet arvata mikä eläin on kyseessä.  Isommat lapset ovat ryhmätöinä tehneet tutkimuksia elämistä ja keränneet tietoa niistä mm. netistä ja museolle lainatuista luontokirjoista. Osa ryhmistä on pohtinut sitäkin mitä tapahtuisi jos kaksi näyttelyssä esiintyvää eläintä tapaisi toisensa? esim. kobra ja kettu? sapelihammastiikeri ja karhu? Näistä kohtaamisista on syntynyt sarjakuvia, joista ei puutu vauhtia e

Kohtaamisia paikallismuseotyön merkeissä

Lokakuun viimeisenä lauantaina 29.10. Toholammin Kulttuurisalissa järjestetty Kohtaamisia kotiseudulla ‑seminaari herätteli keskustelua keskipohjalaisesta kotiseutuperinteestä, museotyön merkityksestä ja paikallismuseoiden kehittämisestä. Seminaari toteutettiin osana K.H.Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon koordinoimaa Meidän museo -hanketta, joka keskittyy keskipohjalaisen paikallismuseotyön tukemiseen, kehittämiseen ja profiilin nostamiseen. Seminaari kutsui keskipohjalaisia museo- ja kulttuuriperintötoimijoita pohtimaan kotiseututyön tilaa ja tulevaisuutta, antaen virikkeitä kotiseututyön kehittämiseen ja kotiseutukulttuurin merkityksellisyyden vahvistamiseen. Paikallismuseoseminaarin asiantuntijapuheenvuorot käsittelevät identiteetin ja kotiseututunteen rakentumista, osallisuuteen kasvamista sekä kotiseututyön muutoksia globaalistuvassa maailmassa. Seminaarin avasi K.H.Renlundin museon – Keski-Pohjamaan maakuntamuseon maakunta-amanuenssi Pirkko Järvelä kertoen Mus

Kivikautta etsimässä

                           Joukko ihmisiä konttaa hiekkakuopassa muurauslastoineen ja osa seuloo hiekkaa tiheäsilmäisen verkon läpi. Mistä oikein on kysymys? Arkeologisista kaivauksista tietenkin. Museomme järjesti yhteistyössä Kokkolan seudun opiston kanssa arkeologiset kaivaukset osana lukuvuoden mittaisen arkeologian kurssin ohjelmaa. Mukana oli innokkaita arkeologian harrastajia Kokkolasta ja Kälviältä. Suurimmalle osalle kaivaukset eivät suinkaan olleet ensimmäiset. Arkeologian kurssi täyttää ensi vuonna 15 vuotta ja kaivauksiakin on sen puitteissa ehditty järjestää jo useammat. Arkeologisilla kaivauksilla kaivetut maa-ainekset seulotaan, jotta pienimmätkin löydöt saadaan talteen. Kuvassa Erkki Keskinen ja Ivar Sundqvist työssään. Taustalla Ari Luomala. Tällä kertaa tutkimuskohteena oli Miekkakaarojen kivikautinen asuinpaikka Kälviällä. Miekkakaarat on laaja hiekkadyynialue Kälviän Honkiperällä Miekkajärven luoteispuolella. Miekkakaarojen hiekkaharjanteilta tunnetaan

ELVIKSESTÄ PELTILEHMÄÄN – KOULULAISIA TAIDESEIKKAILULLA MUSEOSSA

K.H.Renlundin museon syksyn koululaistapahtumassa yhdistetään kaksi varsin erilaista näyttelyä samaan vierailukäyntiin. ITE Käsillä –näyttelyssä päästään näkemään hyvin värikkäitä ja humoristisiakin käsitöitä. Pehmeää taidetta, useilta taiteilijoilta erilaisilla tekniikoilla toteutettuna.  Lasten suosikkeja ITE Käsillä-näyttelyissä Elvis ITE Käsillä-näyttelyssä Syömään! –näyttelyssä on esillä hyvin monipuolinen ”kattaus” taideteoksia aina keramiikasta ja puuveistoksista maalauksiin ja valokuviin saakka, yhteisenä teemana on ruoka. Toisen roska on toisen aarre, joten myös kierrätysmateriaaleja on käytetty kekseliäästi taiteen tekemiseen. Lasten suosikkeja Syömään! näyttelyssä Taideseikkailussa vaaditaan lapsilta hyvän mielikuvituksen ja luovuuden lisäksi myös yhteistyötaitoja. Näyttelyihin tutustutaan tekemällä yhdessä erilaisia tehtäviä.  Niihin ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, vaan tärkeää on se miten laps

Kiertävä julistenäyttely muistelee 1930-luvun Lohtajaa

Lohtajan kotiseutuyhdistyksen kiertävä julistenäyttely juhlistaa yhdistyksen 80-vuotista taivalta. Näyttely koostuu 12 kanvasjulisteesta, jotka palaavat yhdistyksen perustamisvuoteen 1936, heijastellen laajemmin myös 1930-luvun lohtajalaista elämää. ”1930-luku oli paitsi kotiseutuaatteen heräämisen aikaa, myös poliittisten valintojen, yhteisöllisten tapahtumien ja perhejuhlien aikaan. Vuodelle 1936 osuivat sekä kunnallisvaalit että eduskuntavaalit. Samana vuonna käynnistyi myös osuustoiminta ja Lohtajalle rakennettiin paloasema”, kertoo julistenäyttelyn koostanut, Lohtajan kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Helena Anttiroiko-Mehtälä. Näyttelyn julisteet esittelevät Lohtajaa viiden teeman valossa. Teemat syntyivät Anttiroiko-Mehtälän käytyä läpi vuoden 1936 jokaisen Keskipohjanmaa-lehden numeron, ja valokuvattua kaiken Lohtajaa koskevan uutisoinnin. Teemat keskittyvät perinnetutkimukseen, elinkeinoihin ja taloudenpitoon, kunnan ja seurakunnan toimintaan, lohtajalaisiin i

Kirjan julkistamistilaisuus: Elämää taiteen parissa – Maija ja Volker Dallmeierin naiiivin taiteen kokoelma

Tiedostustilaisuus perjantaina 15.7. klo 11 Kaustisen musiikkilukiolla (festivaalien tiedotustilaisuuden yhteydessä) sekä kirjan julkistamistilaisuus klo 14:00 Kansantaiteenkeskuksessa.  Paikalla tilaisuuksissa ovat Volker Dallmeier ja Hanna Dallmeier  (Maijan ja Volkerin tytär) sekä kirjan toimittajat Elina Vuorimies ja Lauri Oino.   TERVETULOA!  Kansantaiteenkeskus, Jyväskyläntie 3, 69600 Kaustinen Elämää naiivin taiteen parissa - Maija ja Volker Dallmeierien naiivin taiteen kokoelma 176 s.,   runsas värikuvitus, koko 230 x 200 mm Toimitus: Elina Vuorimies, Lauri Oino Käännökset: Maija Dallmeier, Kirsi-Marja Hurme, Tuomo Manninen ja Hanna Dallmeier Valokuvaajat: Aki Paavola ellei toisin mainita Taitto ja kuvankäsittely: Marko Mäkinen Julkaisija ja kustantaja: Kaustisen kunta Paino: Print Best, 2016 ISBN 978-952-93-7029-0 Tilaukset  Kirjan hinta on 40 € (+ toimituskulut).  Kirjoja saa ostaa Kaustisen kunnantalolta tai pyytää lähettämään p. 040-652 7

PYÖRÄILYÄ JA HISTORIAN LEHTIEN HAVINAA

Torstaina 12.5. järjestimme historia-aiheisen pyöräretken Suntinsuuhun ja Vanhan sataman lahdelle yhteistyössä kaupungin liikuntapalveluiden ja Kokkolan ladun kanssa. Retkelle osallistui peräti yli 50 pyöräilijää ja sää oli mitä parhain. Reitti noudatteli viime vuoden Ekovinge-hankkeessa kehitettyä kulttuuripyöräilyreittiä jonka varrella on mielenkiintoisia tapahtumapaikkoja Kokkolan historiassa. Näitä kohteita on merkattu maastoon QR-koodein ja niihin pääsee tutustumaan myös osoitteessa  https://kulttuuripyoraily.wordpress.com/about/ Korpraalinmäen kahakan muistomerkki Peltokorvessa. Kuva Lauri Skantsi/ K.H.Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo. Venäläiset kuulustelivat kovakouraisesti Kälviän kappalaista. Piirros Marko Teräntö. Ensi torstaina 26.5. jatkamme yhteistyössä historia-aiheisten pyöräilyretkien sarjaa Liikuntapalveluiden ja Kokkolan Ladun kanssa. Tällä kertaa suuntaamme kohti Kälviää ja retken teemana on Suomen sota ja vuoden 1808 tapahtumat Kälviäll

CLUB RENLUND Olkaa hyvä! Varsågoda!

MILLAINEN ON MINUN TOIVON VALTAKUNTANI?

Tätä kysymystä pohditaan koululaisryhmien vierailuilla kuvataiteilija Annuli Viherjuuren Toivon valtakunta näyttelyssä ja siihen liittyvässä työpajassa Roosin talolla. Annuli Viherjuuren Toivon valtakunta on taideteosten perusteella positiivinen ja valoisa paikka. Mutta millainen paikka on Toivon valtakunta lapsen näkökulmasta? Ainakin se sisältää jotakin lapselle kiinnostavaa ja merkityksellistä.  Kuvat: Ykspihlajan esikoululaiset museovierailulla   Ykspihlajan reippaiden esikoululaisten vierailulla päästiin sukeltamaan tähän maailmaan. Isoille paperiarkeille syntyneissä valtakunnissa esiintyi mm. prinsessoja, ritareita, eläimiä, linnoja ja karkkeja. Yhtään samanlaista taideteosta ei syntynyt, mutta yhteistä kaikissa oli kirkkaat värit sekä vauhdikas ja iloinen tunnelma. K.H.Renlundin museon Toivon valtakunta –työpaja on käynnissä huhtikuun kaksi ensimmäistä viikkoa ja siihen on ilmoittautunut ryhmiä esikoululaisista kuudesluokkalaisiin.

Pohjanmaan porvariston vuosisadat 1700–1800 – Elinkeinojen verkostot : Borgarliv i Österbotten 1700–1800 – Näringslivets nätverk

Museon tutkimus- ja julkaisuhanke 2011–2018 K.H.Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo toimi alullepanijana vuonna 2011 käynnistyneessä museokentälle ainutlaatuisessa tutkimus- ja julkaisuhankkeessa. Yleisesti ottaen, historiallinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus jää usein esimerkiksi näyttely-, kokoelma- ja viranomaisyhteistyön varjoon. Valtaosa museoalan julkaisuista koskee yksittäisiä näyttelyjä tai näyttelykokonaisuuksia.  Museoalan tutkimustyössä ei ole vakiintuneita museoiden välisiä yhteistyömuotoja. Pohjanmaan neljän museon kesken on syntynyt tutkimusyhteistyö, jossa hyödynnetään sekä paikallis- ja aluehistorian tuntemusta että yhteyksiä yliopistotutkimukseen.  Tuloksena on vuonna 2013 julkaistu kolmen kirjan kirjasarjan ensimmäinen osa, kaksikielinen artikkelikokoelma   Pohjanmaan Porvariston vuosisata 1750–1850 – Asuminen ja elämänmuoto : Borgarliv i Österbotten 1750–1850 – Boende och leverne , jolla juhlistettiin Kokkolan Roosin talon 200 vu

Kädentaitojen marginaalipisteitä

Puolitoista vuotta sitten elokuussa aika lailla heti kesälomien jälkeen sähköpostiini tuli Maaseudun Sivistysliiton kulttuurituottaja Raija Kallioisen viesti: ” Tuleeko mieleenne ideoita, mitä voisimme ehdottaa tähän mielenkiintoiselta vaikuttavaan Outsider Craft -näyttelyyn? Vastaan nyt heille, että pohdimme täällä asiaa.” Ajattelin heti, että ”voi ei, taas joku ymmärtämätön haluaa teoksia Suomesta, ja kun hänelle valkenee, paljonko kuljetukset tulevat maksamaan, hän vetäytyy takavasemmalle pikku hiljaa.” Teemme taas turhaa työtä. Onneksi ITE-tiimin valtakunnalliset työtoverini, tutkija Minna Haveri ja hankevetäjä Joensuusta Minna Tuuva yhdessä Raijan kanssa eivät lannistuneet aiemmista kokemuksista, vaan alkoivat tehdä listaa mahdollisista tekijöistä. Kuvat ja taiteilijaesittelyt lähtivät mukavassa portfoliossa Englantiin, ja sitten jäimme odottamaan vastausta – minun epäluuloisilla ennakkokuvilla varustettuna.  Kahdeksan kuukautta myöhemmin näyttelyn pääkuraattorilta Laura Ham