maanantai 25. maaliskuuta 2013

Rakkaudesta taiteeseen - kuvataidetta mesenaattien kokoelmista

Kiertonäyttely esillä Roosin talolla 14.3.-12.5.2013



Rakkaudesta taiteeseen on neljän museon yhteistyön tulos. Lönnströmin taidemuseo Raumalta, Emil Aaltosen museo ja Hiekan taidemuseo Tampereelta sekä K.H.Renlundin museo Kokkolasta aloittivat yhteisnäyttelyn suunnittelun jo kolmisen vuotta sitten. Tarkoituksena oli esitellä usein kovin kaupunkiinsa ja museorakennukseensa sidottuja kokoelmia ja avata näin kansallisia taideaarteista suuremmille yleisöille. Syntyi kiertonäyttely, joka on nyt päätepisteessään, Kokkolassa. Raumalla näyttelyn näki noin 1200 ihmistä, Tampereella kävijöitä oli jo lähemmäs 2000.

Esillä on lähinnä suomalaisten taiteilijoiden kultakauden taidetta ajanjaksolta 1820-1920, painottuen 1800-luvun loppuun-1900-luvun alkuun. Kunkin kokoelman takana on taiteen keräilijä, mesenaatti, joka kokosi taidetta oman makunsa mukaan. He liikkuivat oman aikansa taidepiireissä ja olivat kukin alansa huippuja keräten samalla mittavat taidekokoelmat. Näistä kokoelmista syntyivät museot, jotka kantavat oikeutetusti lahjoittajansa nimeä.


Teresia Lönnström (1895-1986)



Teollisuusneuvos, ja joukon ainoa naispuolinen mesenaatti, Teresia Lönnström määräsi testamentissaan perustettavaksi Teresia ja Rafael Lönnströmin Säätiön, jonka tarkoituksena on kuvataiteen tuntemuksen ja arvostuksen edistäminen. Säätiön on määrä myös hoitaa ja kartuttaa taidekokoelmaa, mihin kuuluukin jo noin 350 teosta. Säätiö perustettiin Teresian kuoleman jälkeen, kotimuseo avattiin 1988 ja taidemuseo 1993.
Teresia oli itse varsin aktiivinen kulttuurivaikuttaja, joka halusi tukea raumalaisia taiteilijoita sekä naistaiteilijoita. Hän oli myös laaja-alainen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja tuki monenlaisia yhdistyksiä, kuten lasten- ja nuorten asioita, naisten asioita ja isänmaallisia asioita ajaneita tahoja. Varat hyväntekeväisyyteen Teresia oli perinyt metalliteollisuudessa toimineen miehensä kuoltua.

Lönnströmien taidekokoelman kartuttaminen alkoi jo 1920-luvulla henkilökohtaisen kiinnostuksen pohjalta. Kokoelman keskeisiä osia myös periytyi Teresia ja Rafael Lönnströmien lapsuudenkodeista, kuten ohessa oleva Lauritz Tuxenin Istuva kalastajapoika. Useat kokoelman teokset ovat nimekkäiden suomalaistaiteilijoiden töitä, myös monia naistaiteilijoiden teoksia löytyy kokoelmasta. Määrätietoista kokoelman kartuttamisesta tuli hänen luovuttuaan yhtiöidensä omistuksesta 1970-luvulla.


Emil Aaltonen (1869-1949)


Vuorineuvos Emil Aaltonen sai suutarimestarin arvon 1888 ja aloitti itsenäisenä yrittäjänä ensin Hattulassa. Myöhemmin hän siirsi jalkineiden valmistuksen Tampereelle, jonne syntyi Tampereen Kenkätehdas (myöhemmin Aaltosen Kenkätehdas O.Y.) syksyllä 1905. Jalkineteollisuuden lisäksi Aaltosen omistukseen kuuluivat myös teräs- ja konepajateollisuuden ja muoviteollisuudenalan yrityksiä.

Aaltosen mielestä kasvava taloudellinen hyvinvointi oli mahdollista vain siellä, missä kansallinen kulttuuri oli korkealla tasolla. Sen vuoksi hän halusi lahjoittaa osan työnsä tuotosta myös suomalaisen kulttuurin tukemiseen. Näin perustettiin suomalaisen tieteellisen työn tukemiseksi Emil Aaltosen Säätiö vuonna 1937. Hänen mukaansa nimetty taide- ja teollisuusmuseo avattiin hänen sukunsa pitkäaikaiseen kotiin Pyynikinlinnaan 2004. Museon tarkoituksena on vaalia vuorineuvoksen muistoa sekä edistää teollisen kehityksen tunnetuksi tekemistä.

Pyynikinlinnassa on esillä Aaltosen pitkäaikaisen taidekeräilyä esittelevä näyttely. Hänen mieltymyksensä mukaan kerätty kokoelma sisältää lähinnä esittävää, ripauksella ihanteellisuutta maustettua taidetta. Aaltoselle kokoelman taiteilijoista merkittävin oli Albert Edelfelt, jonka maalaustekniikka ja teosten romanttinen realismi olivat lähinnä hänen sydäntään. Ohessa Edelfeltin Kirsikkatyttö vuodelta 1878. Kaiken kaikkiaan kokoelmaan kertyi noin 250 teosta, joista pääosa vanhempaa suomalaista taidetta, sillä modernismi ei tehtailijaa innostanut.


Kustaa Hiekka (1855-1937)


Teollisuusneuvos ja kultaseppä Kustaa Hiekka oli elämänsä aikana monessa mukana. Varallisuutensa hän hankki jalometallisuuden alalla, mutta myös menestyksekkäillä kiinteistökaupoilla. Jo varhaisessa vaiheessa Hiekka kiinnostui yhteiskunnallisista asioista, hän kuului monen yhdistyksen hallitukseen ja oli perustamassa Tampereen Taideyhdistystä ja Tampereen Taiteilijaseuraa.

Hiekka oli Suomen Kultaseppä Osakeyhtiön perustajajäseniä ja osakkeenomistajia vuoteen 1919, jolloin hän luopui osakkuudestaan ja keskittyi taidekokoelmiensa keräämiseen ja kartuttamiseen. Yksi Hiekan intohimoista oli matkustaminen ja matkoiltaan hän toikin runsaasti esineistöä kotimaahan. Järjestelmällinen taideteosten hankkiminen alkoi 1920-luvulla.

Tutustuttuaan taidepiireihin ja museotoimistaan päätti Hiekka perustaa oman museon keräämälleen kokoelmalle. Hän myös päätti rakennuttaa museolle rakennuksen, joka valmistui Pirkankadulle vuonna 1928. Kokoelma lahjoitettiin museota ja Hiekan omaisuutta ylläpitävälle Kustaa Hiekan säätiölle 1931. Hiekan taidemuseo onkin nykyään Suoman vanhin yksityinen taidemuseo. Kokoelmissa on kuvataidetta 1600-luvulta nykyaikaan, pääosin kuitenkin suomalaista taidetta 1850-luvulta alkaen.Vieressä kokoelmasta Arvid Liljelundin Pitsiä virkkaava tyttö vuodelta 1897.


Karl Herman Renlund (1850-1908)



Rautakauppias Karl Herman Renlund muutti synnyinkaupungistaan Kokkolasta Helsinkiin vain 14-vuotiaana. Hän omasi ilmeisen hyvän taloudellisen ajattelun, sillä hän loi uraa menestyksekkäästi ja kohosi ajan myötä miljonääriksi. Hän toimi liiketoimintansa ohella myös mm. Helsingin Kauppaseurassa, Helsingin kaupunginvaltuustossa ja valtiopäiväedustajana. Kuten Kustaa Hiekka ja Teresia Lönnström, myös Renlund jäi naimattomaksi ja näin ollen testamenttasi omaisuuttaan yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

Renlund ehti kerätä taidekokoelman, mikä sisälsi 39 teosta tuon ajan eturiviin kuuluvilta suomalaisilta taiteilijoilta. On mahdollista, että Renlund toimi täysin hyväntekijänä ja mesenaatin ominaisuudessa hankkiessaan teoksia mm. monilta naistaiteilijoilta. Renlund vietti kuitenkin aikaansa myös taidepiireissä ja tunsi tuon ajan taiteilijoita, jotka mahdollisesti vaikuttivat tai ohjasivat Renlundin taidehankintoja. Testamentissaan Renlund tarjosi taidekokoelmaansa Kokkolan kaupungille toiveenaan, että sen perusteella kotikaupunkiin perustettaisiin museo. Näin tapahtuikin ja vuonna 1909 lahjoittajansa nimeä kantava museo avasi ovensa yleisölle.

Renlundin kokoelma sisältää Suomen kultakauden taiteen huipputeoksia. Kokoelman perusteella voi todeta, että Renlund selvästi rakasti ihmisiä sekä ei pelännyt tehdä radikaalejakin ratkaisuja. Teosten joukossa on varmasti sellaisia jotka aikanaan aiheuttivat hämmennystä taidepiireissä. Alla esimerkkinä tästä Elin Danielsson-Gambogin Italiassa maalaama La Merenda vuodelta 1904. Nyt voimme vain ihailla kuinka monipuolisen ja rikkaan taidekokoelman Renlund sai elinaikanaan hankittua. Näyttelyssä voi Rakkaudesta taiteeseen näyttelykokonaisuuden lisäksi tutustua Roosin talon yläkerrassa loppuun Renlundin kokoelmaan. Nyt onkin mainio tilaisuus nähdä yhden ja saman katon alla lähes koko Renlundin kokoelman.




Suosittelen lämpimästi tutustumista Rakkaudesta taiteeseen – kuvataidetta mesenaattien kokoelmista näyttelyyn. Antoisia hetkiä ainutlaatuisten kokoelmien parissa!


Näyttely on avoinna Roosin talolla (Pitkänsillankatu 39, Kokkola) ti-su 11-16, torstaina myös 11-18.



Oheisohjelmaa:



Yleisöopastuksia näyttelyyn: sunnuntaina 7.4. klo 14 suomeksi, 15 ruotsiksi sekä 5.5. klo 14 suomeksi, 15 ruotsiksi.



Luento mesenaatti Karl Herman Renlundista Roosin talolla sunnuntaina 28.4. klo 14. Luennoitsijana toimiin K.H.Renlundin museon tutkimusamanuenssi Seija Johnson.


perjantai 8. maaliskuuta 2013

Näyttelyn rakentaminen on pitkä prosessi


Näyttelyiden rakentaminen on usein monen vuoden projekti, johon liittyy paljon kokouksia, rahoituksen pohdintaa, tutkimustyötä, hakemuksia, kuljetuksia ja lopulta ripustus sekä näyttelyn avajaiset. Tällä hetkellä me täällä K.H.Renlundin museolla pystytämme Rakkaudesta taiteeseen – taidetta mesenaattien kokoelmista taidenäyttelyä, joka on neljän eri museon yhteinen ponnistus saada suomalaista kulttuuriperintöä mahdollisimman laajan yleisön nähtäville. Näyttelyyn tulee teoksia K.H.Renlundin museon kokoelmista, Hiekan taidemuseon kokoelmista, Lönnströmin taidemuseon kokoelmista sekä Eemil Aaltosen museon kokoelmista. Esille tulevia teoksia yhdistää se, että ne ovat keränneet mesenaatit, -taiteen tukijat rakkaudestaan taiteeseen.

Näyttelyprojektia ovat tukeneet myös Museovirasto, Suomen kulttuurirahasto – Pirkanmaan rahasto sekä Svenska kulturfonden.



Kaiken pohjatyön jälkeen saapuivat sitten teokset lumipyryn saattelemina Kokkolaan. Museotyötä tehdään välillä (lumi)sateessa…
 
 
…ja välillä auringon paisteessa…



…mutta onneksi yleensä aina kuitenkin hymy huulessa!
 
Rakkaudesta taiteeseen -näyttelyn oheisohjelmana järjestämme Roosin talolla mm. avoimia yleisöopastuksia sunnuntaina 7.4.2013 sekä sunnuntaina 5.5.2013  kello 14.00 suomeksi ja kello 15 ruotsiksi. Lapsille on myös tarjolla erilaisia työpajoja. Lisäksi näyttelyyn liittyen löydät museokaupasta mm. näyttelyjulkaisun sekä mukana olleiden museoiden julkaisuja ja postikortteja aiheesta. Avajaisia juhlimme torstaina 14.3 kello 18 alkaen, lämpimästi tervetuloa.
Sitä ennen kuitenkin on vielä vähän ripustettavaa…

 
 
 
 

maanantai 4. maaliskuuta 2013