Jackson Haines - Kaunoluistelun isä Kokkolassa 1800-luvulla

 

Jackson Haines.
Kuva: Suomen Kansallismuseo

Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuuluisuudesta kertovat myös muun muassa luistelijan nimellä ja kasvoilla markkinoitu punssi sekä Finnilän tupakkatehtaan valmistamat Jackson Haines-sikarit.

Finnilän tupakkatehtaan valmistamien Jackson Haines -sikarien laatikko.
K.H.Renlundin museon kokoelmat.

Lopulta Hainesin monivaiheinen matka päättyi Kokkolaan juhannuksen kynnyksellä 23. kesäkuuta vuonna 1875. Kirkonkirjojen mukaan luistelijan kohtaloksi koitui keuhkokuume, mutta silti Hainesin kuolinsyy on jäänyt kaihertamaan joidenkin innokkaiden teoreetikkojen mieliä. On arvuuteltu, olisiko sittenkin karhu tai kenties mustasukkainen rakastaja surmannut Hainesin. Kysymyksiä ei myöskään ole vähentänyt Hainesin hautapaikka, joka sijaitsee Marian hautausmaalla. Hautapaikka sai kunnollisen hautakiven vasta 12 vuotta miehen kuoleman jälkeen – ennen tätä Hainesin viimeisestä leposijasta kertoi puuhun kiinnitetty vaatimaton laatta, vaikka Hainesin jäämistössä olisi varmastikin ollut varaa kunnolliseen hautakiveen. Jotkut ovat puolestaan uskoneet, ettei luistelija makaa haudassaan laisinkaan vaan lavasti kuolemansa julkisuutta vältelläkseen. Hainesin kuolemaa ympäröivä huhujen vyyhti sai makaaberin lisän 1990-luvulla, kun Alueviestin toimitukselle lähetettiin merkillisiä kuvia, joissa kuvataan muka Hainesin haudan avaamista ja tämän luita. Hainesin yhdysvaltalainen sukulainen John Mäki, joka on kirjoittanut Hainesista historiaa ja fiktiota yhdistävän teoksen Slippery Shoes: A Fairy Tale about The American Skating King (1994), olisi halunnutkin avata haudan, mutta hänelle ei myönnetty siihen lupaa.

Jackson Hainesin hauta Marian hautausmaalla.
Kuva: Aarni Kevätluoto

Kokkola ei ollut Hainesille suinkaan pelkästään hänen kuolinpaikkansa. Vuosina 1872-1875 Hainesin tie vei vähintään kolmesti Kokkolaan. Majapaikkana toimi kultaseppämestari Wilhelm Lindforsin ja tämän vaimon Klaran talo osoitteessa Torikatu 36. Aikaansa Kokkolassa hän vietti kaupungin tunnettujen porvarien, kuten Roosien, Donnerien ja Rahmien seurassa. Raatimies Anders Roosin perheeseen hän oli luultavasti tutustunut jo Tukholmassa, jossa perhe viihtyi ja jonne Haineskin oli kiertueillaan päätynyt. Kokkolassa on luisteluesitysten lisäksi kuhistu miehen mahdollisista romansseista kaupungissa. Kerrotaan, että kirjanpitäjäperheen tyttärellä Emilia Peitziuksella olisi ollut suhde luistelijan kanssa. Myös Klara Lindforsin ja Hainesin suhteen luonnetta on spekuloitu, eikä varmaankaan vähiten heidän hautapaikkojensa takia: vuonna 1909 kuollut Klara ja hänen noin vuosi Hainesin kuoleman jälkeen menehtynyt aviomiehensä on haudattu Hainesin haudan viereen. Kummankaan huhun todenmukaisuudesta ei ole pitäviä todisteita, mutta tarinat kuvastavat Hainesin mainetta kaupungissa.

Haines ei kuitenkaan välttämättä ollut ainakaan pelkästään naistenmies, vaan hänellä saattoi olla suhteita miestenkin kanssa. Esimerkiksi Wienissä oleskellessaan hän tanssi valssia yhdessä erään miesoppilaansa kanssa, ja lisäksi hän otti samaisen oppilaansa kanssaan kiertueelle. Hainesista hiljattain kirjan kirjoittanut entinen taitoluistelija Ryan Stevens on haastatellut kahta Hainesin sukulaista, jotka ovat pohtineet asiaa. Toinen uskoi, että Haines saattoi olla homomies ja tuosta syystä matkustaa vapaamman elämän perässä Eurooppaan. Tämä voisi osaltaan selittää Hainesin ratkaisua jättää vaimonsa ja lapsensa Yhdysvaltoihin. Toiselle sukulaiselle Hainesin dandymainen olemus ja vilkas matkustelu toivat puolestaan mieleen Oscar Wilden. Tästäkään mahdollisesta Hainesin elämän ulottuvuudesta ei ole yksiselitteistä varmuutta. Hänen elinaikanaan miesten väliset homoseksuaaliset suhteet olivat monessa maassa rikos, joten lähteet tuolta ajalta ovat niukkoja ja usein rikosoikeudellisia asiakirjoja, mikä on yleinen ongelma sateenkaarihistoriaa tutkiessa.

Kiinnostukseni Jackson Hainesissa herättivät myös kuvailut hänen esityksistään, jotka saavat toivomaan, että videokuvaus olisi keksitty useampi vuosikymmen aikaisemmin. Taidokas ja luova luistelija hyödynsi esityksissään erilaisia naamiaisasuja, ja naiseksi laittautuminen oli toistuva osa hänen repertuaariaan. Siten Hainesia voi ehkä pitää eräänlaisena oman aikansa drag-artistina. Hainesin esitykset ovat yksi muistutus siitä, että sellaiset itseilmaisun tavat, jotka voidaan helposti nähdä nykyajan ilmiöinä, ovat oikeasti olleet läsnä jo pitkään. Kuten nykyisyydessä, on menneisyydessäkin ollut monenlaisia tapoja elää ja olla olemassa ihmisenä. Jackson Hainesin tarina muistuttaa itseäni myös siitä, miten emme lopulta voi tietää kaikkea menneisyyden ihmisisten elämistä. Jotakin jää aina pimentoon.

 

Jackson Hainesin rullaluistimet.
K.H.Renlundin museon kokoelmat.

 

Tekstissä hyödynnetyt aineistot:

Stevens, Ryan: Jackson Haines: The Skating King. Omakustanne, 2023.

Paananen, Karoliina: Jackson Haines – Mies joka keksi piruetin. Urheilulehti 24/2019, 35–39.

Hirn, Sven: Kaunotar ja hirviöitä: Kotimaista kulttuurihistoriaa. Yliopistopaino Kustannus, Helsinki 2004.

Sven-Olof:[artikkelin nimi ei tiedossa]. Alueviesti 27.5.1999 [luultavasti].

Sven-Olof: Kaivattu elämänkertateos valmistui – Jackson Haines kirjana. Alueviesti 13.10.1994.

Sven-Olof: Jackson Haines ”elää”. Alueviesti 30.3.1995.