keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Rekiretkelle ja digikuvaamaan!


Meidän museo -hanke kannustaa ilmiöpohjaiseen oppimiseen paikallismuseoissa

Ilmiöpohjaista oppimista ja oppiainerajoja rikkovaa yhteistyötä korostava uusi opetussuunnitelma on tuonut muutoksia koulutyön arkeen monessa Suomen koulussa. Kouluille uusi opetussuunnitelma tarjoaa mahdollisuuksia tutkivien ja taidelähtöisten opetusmenetelmien hyödyntämiseen entistä laajemmin osana koulutyötä.

Keski-Pohjanmaalla ilmiöpohjaista oppimista on lähdetty toteuttamaan yhteistyössä K.H.Renlundin museon koordinoiman Meidän museo -hankkeen innoittamana. Hankkeen tavoitteena on kehittää alueellista paikallismuseotoimintaa sekä lisätä kuntalaisten osuutta kulttuuriperinnön vaalimiseen. Hankkeessa toteutetaan erilaisia alueellista yhteenkuuluvuutta ja toimijuutta tukevia tapahtumia, jotka pyrkivät nostamaan paikallismuseoiden näkyvyyttä ja roolia paikallisten ihmisten arjessa.
Yksi Meidän museo -hankkeen tavoitteista on aktivoida maakunnan paikallismuseo- ja kulttuuriperintötoimijoita toteuttamaan uuden opetussuunnitelman mukaista kulttuuriperintökasvatusta sekä edistää kulttuurista sensitiivisyyttä sekä monikulttuurisuuden ymmärrystä kulttuuriperintökasvatuksen avulla. Lukuvuoden aikana museoiden ja koulujen yhteistyö on käynnistynyt hankkeen piirissä Kaustisella ja Halsualla.

Yhteistyöprojektissa koulujen oppilaat toteuttavat erilaisia tutkivaa oppimista hyödyntäviä kokonaisuuksia koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Oppimisprojektien kautta he osallistuvat kotipaikkakuntansa paikallismuseoiden näyttelysisältöjen suunnitteluun ja toteutukseen.

                                            




Kaustisella koulun ja museon yhteistyön pohjalta on tarkoitus rakentaa lukuvuoden aikana kotiseutumuseoon näyttelykokonaisuus yhdessä oppilaiden kanssa. Näyttelyn teema liittyy museon kesällä vastaanottamaan esinelahjoitukseen – hevosen länkikokonaisuuteen, jonka ympärille kouluyhteistyönä toteutettavan teemanäyttelyn on tarkoitus rakentua.

Kaustisella museoyhteistyötä lähdettiin toteuttamaan uuden opetussuunnitelman mukaisena ilmiöpohjaisena oppimiskokonaisuutena. Alakoulun oppilaat vierailivat Kaustisen kotiseutumuseossa syyslukukauden alussa. Vierailun aikana museoesineitä tutkittiin kirjoittamalla, piirtämällä ja valokuvaten, ja myöhemmin oppilaiden museovierailun aikana dokumentoimaa aineistoa on hyödynnetty osana eri oppiaineiden opetusta.



Halsualla koulun nelosluokkalaisten lukuvuoden teema liittyy niin ikään kotiseutuun. Lokakuun alussa koukun neljännen luokan oppilaat vierailivat Halsuan kotiseutumuseossa valtakunnallisen Mennään museoon -teemaviikon toteutukseen liittyen. Käyntinsä aikana oppilaat valokuvasivat museon rakennuksia ja esineitä tableteilla ja kännyköillä. Myöhemmin kotiseututeemaan liittyvää työskentelyä jatkettiin muun muassa kuvaamataidon tunnilla, jossa oppilaat toteuttivat valokuvaamiensa rakennus- ja esinekuvien pohjalta maisemapiirroksia, maalauksia ja vaakunoita.
Halsualla monialaista kotiseututeemaa on toteutettu painotetusti tammikuun lopun teemaviikolla, jolloin kotiseutuun liittyviä teemoja käsiteltiin monen eri oppiaineen tunnilla: musiikin tunnilla kansanmusiikkiin tutustuen, äidinkielessä keskustellen ja esinetarinoita kirjoittaen, englannin tunneilla kotiseutusanastoa harjoitellen.

Oppilaiden kotiseutuviikko huipentui toiminnallisesti rekiajeluun hevosperinneharrastaja Jarmo Korkeaniemen talleilla. Halsuan Ylikylällä. Meidän museo -hankkeen yhteistyön parissa toteutetun rekiajelun tarkoituksena oli välittää oppilaille tietoisuutta paikkakunnan kotiseutukulttuurista ja Halsualla edelleen vahvasti elävästä hevosperinteestä. Toiminnallinen museoyhteistyö heijastaa myös Halsuan esinevalintaa Suomen Kotiseutuliiton Yksi esine, tuhat tarinaa -haasteeseen, johon Halsuan kotiseutumuseosta on valittu paikkakunnan hevosperinteestä kertova reki.



Jarmo Korkeaniemi

”Hankkeessa yritämme opettaa lapsille tietoisuutta omasta kotiseudustaan, auttaa heitä juurtumaan paikkaan ja kasvamaan kotiseutumyönteisiksi aikuisiksi”, kertoo Meidän museo -hankkeen koordinaattori Anna Kouhia.

Yle Uutiset Pohjanmaa uutisoi Halsuan rekiajelutapahtumasta tiistaina 24.1.2017

YLE - Rekiajelu

torstai 1. joulukuuta 2016

Eläydytään ITE, piirretään ITE, tutkitaan ITE


ITE metsässä ja savannilla –näyttely esittelee rinnakkain tuttuja kotoisia metsiemme eläimiä kuin myös eteläisen pallon puoliskon asukkeja. Usean taiteilijan teoksista koostuvassa  näyttelyssä on ITE –taiteelle tyypilliseen tapaan  hyödynnetty niin  luonnonmateriaaleja kuin kierrätystavaraakin. Kokkolalaiset koululuokat ovat jälleen piristäneet näyttelyä vierailuillaan eläytymällä, piirtämällä ja tutkimalla.
Mikä eläin haluaisit olla? miten tämä eläin liikkuu ja ääntelee?  Eskarit ja ekaluokkalaiset ovat valinneet näyttelystä suosikkieläimensä ja näytelleet sitä ja muut ovat yrittäneet arvata mikä eläin on kyseessä.  Isommat lapset ovat ryhmätöinä tehneet tutkimuksia elämistä ja keränneet tietoa niistä mm. netistä ja museolle lainatuista luontokirjoista. Osa ryhmistä on pohtinut sitäkin mitä tapahtuisi jos kaksi näyttelyssä esiintyvää eläintä tapaisi toisensa? esim. kobra ja kettu? sapelihammastiikeri ja karhu? Näistä kohtaamisista on syntynyt sarjakuvia, joista ei puutu vauhtia eikä vaarallisia tilanteita.
Ohessa Halkokarin koulun 3.luokkalaisten ITE-museolla ja Kiepissä tekemiä eläintutkimuksia.




Linnunmuna © Kieppi
Kettu © Veikko Salkio / Kieppi





Tunturipöllö © Veikko Salkio / Kieppi



keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Kohtaamisia paikallismuseotyön merkeissä


Lokakuun viimeisenä lauantaina 29.10. Toholammin Kulttuurisalissa järjestetty Kohtaamisia kotiseudulla ‑seminaari herätteli keskustelua keskipohjalaisesta kotiseutuperinteestä, museotyön merkityksestä ja paikallismuseoiden kehittämisestä. Seminaari toteutettiin osana K.H.Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon koordinoimaa Meidän museo -hanketta, joka keskittyy keskipohjalaisen paikallismuseotyön tukemiseen, kehittämiseen ja profiilin nostamiseen. Seminaari kutsui keskipohjalaisia museo- ja kulttuuriperintötoimijoita pohtimaan kotiseututyön tilaa ja tulevaisuutta, antaen virikkeitä kotiseututyön kehittämiseen ja kotiseutukulttuurin merkityksellisyyden vahvistamiseen.

Paikallismuseoseminaarin asiantuntijapuheenvuorot käsittelevät identiteetin ja kotiseututunteen rakentumista, osallisuuteen kasvamista sekä kotiseututyön muutoksia globaalistuvassa maailmassa. Seminaarin avasi K.H.Renlundin museon – Keski-Pohjamaan maakuntamuseon maakunta-amanuenssi Pirkko Järvelä kertoen Museoviraston viiden vuoden välein toteutettavan, vielä julkaisemattoman paikallismuseokyselyn tuloksia Keski-Pohjanmaan osalta. Kyselyn perusteella paikallismuseoiden keskeisimpinä kehittämistavoitteina tunnistettiin muun muassa tiiviimpi yhteistyö koulujen kanssa, näyttelytoiminta, kokoelmahallinta, museoiden välisen yhteistyön lisääminen sekä yhteisöllisyyden lisääminen. Lisäksi museoissa kannetaan huolta museoaktiivien määrästä tulevaisuudessa. Haasteista huolimatta museotoimintaan halutaan kehittää ammattimaisempaan suuntaan.


-         Museotyön ohella paikallistoimijoiden asiantuntijuutta tarvitaan myös aineettoman kulttuuriperinteen kartoituksessa, sillä juuri he tuntevat alueellisen kulttuuriperinnön parhaiten, korostaa maakunta-amanuenssi Järvelä.


Muuttuvassa maailmassa kotiseudusta on tullut joustava käsite, ja se jäsentyy ihmisten liikkumisen ja elämänpiirien muutosten myötä jatkuvasti uudelleen ja uudelleen. Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo korosti seminaariesitelmässään ihmisten emotionaalista suhtautumista kotiseutuun. Kotiseutu hahmottuu paitsi fyysisenä paikkana, myös henkisenä tilana, muistoina ja tunnesiteinä.

-       Kotiseutuhenki voi toimia positiivisena voimavarana, joka tuottaa yhteishenkeä ja auttaa myös päättäjiä ja viranhaltijoita eri sektoreilla viemään muutosta rohkeasti, hallitusti ja päämäärätietoisesti kohti kansalaisten kannalta parasta mahdollista ratkaisua, linjaa Vanhatalo.

Vanhatalon mukaan muutosaika tuo esiin erilaisia ilmiöitä myös kotiseututyössä. Globaalin ajattelun rinnalle on syntynyt paikallisuuden arvostamisen henki, joka korostaa asukaslähtöisyyttä ja toiminnan omaehtoisuutta.

      -         Osa ihmisistä haluaa entistä enemmän tehdä itse toiminnan kohteena olemisen 
                sijaan. Tällä hetkellä puhutaan paljon myös uudesta paikallisuudesta, joka korostaa            paikallisuuden merkitysten kotiseutuilmiöiden ja paikallisten voimavarojen uudelleen löytämistä, Vanhatalo kertaa.

Paikkakokemuksen merkityksestä puhui myös Maaseudun Sivistysliiton Hyvän mielen paikat -hankkeen koordinaattori Riitta Johanna Laitinen. Laitisen mukaan paikkakokemuksen merkityksellisyyttä voidaan vankistaa toiminnalla, jossa ihmiset pääsevät osallistumaan paikan suunnitteluun. Tällöin he myös tekevät toiminnallaan paikan omakseen, luoden kokemuksellisen suhteen paikkaan.

-         Erityisesti lapsille ja nuorille paikkasuhteen lujittaminen toiminnan kautta voi kasvattaa heitä huomaamaan paikan ainutlaatuisuutta ja arvostamaan omaa kotiseutuaan. Lapsuuden kokemukset kotipaikasta myös usein kulkevat mukana koko elämän. Lapsuuden paikkakokemuksen merkityksellisyydestä kertoo myös se, että vanhuudessaan ihmiset usein kaipaavat lapsuudenkodinsa turvaan, huomaa Laitinen.
Paikallismuseoiden toiminnan tueksi Keski-Pohjanmaalla on parhaillaan käynnissä Pirityiset ry:n Rieska-Leader ry:n rahoittama Meidän museo -hanke (2016–2018), joka suuntautuu alueellisen kulttuuriperinnön vaalimiseen, paikallismuseotyön tukemiseen ja paikkasuhteiden vankistamiseen. Hankkeen aikana järjestetään erilaisia alueellista yhteenkuuluvuutta, toimijuutta ja osallisuutta tukevia tapahtumia, jotka pyrkivät nostamaan paikallismuseoiden profiilia ja näkyvyyttä kuntalaisten arjessa. Hankkeen projektikoordinaattori Anna Kouhia rohkaisi paikallismuseotoimijoita uudenlaisten toimintamallien kokeilemiseen.

-       Muutoksen aikoina museoiden on tultava lähelle ihmisiä ja tarjottava mahdollisuuksia osallistua ja tulla osalliseksi paikallisperinnöstä. Digitaaliset sovellukset ja sosiaalinen media ovat tässä suhteessa erittäin hyödyllisiä paikallismuseotyölle, Kouhia korostaa.

Osallisuuden tunteen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös osallistumista, toimintaa ja kokemuksellisia kohtaamisia. Tätä varten Meidän museo ‑hankkeessa toteutetaan kesällä 2017 Keskipohjalaisen museopassi, jonka suunnittelijayhteistyö julkaistiin seminaarissa. Museopassin suunnittelee kokkolalainen graafikko Eeva Välikangas.
Suunnittelijana Välikankaan kädenjäljessä korostuu yhtäältä hauskuus ja leikkimielisyys, toisaalta vanhan perinteen arvostaminen. Passin lisäksi Välikangas suunnittelee myös leikkimielisen museo-otuksen, jota paikallismuseot voivat käyttää suunnitellessaan sisältöjä lapsille ja nuorille.

-       Keskipohjalainen museo-otus opastaa ja on mukana, ja sen avustamana lapset voivat tutustua museoon kokemuksellisesti, visioi Välikangas.

Meidän museo -hankkeessa lapset ja lapsiperheet ovat ensi vuoden paikallismuseotyössä tärkeä kohderyhmä. Museohankkeessa tavoitteena on paitsi innostaa lapsiperheitä vierailemaan alueen museokohteissa, myös tukea laajemmin kulttuurikasvatuksen tavoitteiden toteutumista maakunnassa.


Museot ja kotiseututoimijat kulttuuriperintökasvattajina – identiteeteistä ja ilmiöistä PDF

-       Elinikäinen oppiminen ja oppimaan oppiminen, itsensä kehittäminen, osaamisen vahvistaminen sekä vahvuuksien tunnistaminen ovat kulttuuriperintökasvatuksen keskeisiä tavoitteita, totesi seminaariesitelmässään Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran toiminnanjohtaja Hanna Lämsä. Samoin kuin kokemus kotipaikasta, myös kokemus kulttuuri-identiteetistä kehittyy koko ihmisiän. Juuri tämän kerroksellisuuden ja moninaisuuden huomaaminen on keskeistä kulttuuriperintötyössä niin lasten kuin aikuistenkin kohdalla, Lämsä kertaa. 

Kohtaamisia kotiseudulla -seminaari järjestettiin 29.10.2016 Toholammin Kulttuurisalissa, yhteistyössä Meidän museo -hankkeen ja Toholammin kunnan kanssa.