keskiviikko 3. elokuuta 2016

Kiertävä julistenäyttely muistelee 1930-luvun Lohtajaa




Lohtajan kotiseutuyhdistyksen kiertävä julistenäyttely juhlistaa yhdistyksen 80-vuotista taivalta. Näyttely koostuu 12 kanvasjulisteesta, jotka palaavat yhdistyksen perustamisvuoteen 1936, heijastellen laajemmin myös 1930-luvun lohtajalaista elämää.

”1930-luku oli paitsi kotiseutuaatteen heräämisen aikaa, myös poliittisten valintojen, yhteisöllisten tapahtumien ja perhejuhlien aikaan. Vuodelle 1936 osuivat sekä kunnallisvaalit että eduskuntavaalit. Samana vuonna käynnistyi myös osuustoiminta ja Lohtajalle rakennettiin paloasema”, kertoo julistenäyttelyn koostanut, Lohtajan kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Helena Anttiroiko-Mehtälä.

Näyttelyn julisteet esittelevät Lohtajaa viiden teeman valossa. Teemat syntyivät Anttiroiko-Mehtälän käytyä läpi vuoden 1936 jokaisen Keskipohjanmaa-lehden numeron, ja valokuvattua kaiken Lohtajaa koskevan uutisoinnin. Teemat keskittyvät perinnetutkimukseen, elinkeinoihin ja taloudenpitoon, kunnan ja seurakunnan toimintaan, lohtajalaisiin iloihin ja suruihin sekä vapaa-ajan viettoon.

”Lehtiaineisto tarjosi paljon erilaisia näkökulmia erityisesti vapaa-ajan viettoon. Aineistossa korostuivat hauskanpito, iltamat, näytelmät ja kesäjuhlat. Nuorisoseurat toimivat Lohtajalla aktiivisesti, myös raittiusyhdistys, urheiluseurat ja työväenyhdistys järjestivät erilaista toimintaa”, kertoo Anttiroiko-Mehtälä. Kaija Lokasaari muistaa nuorisoseurat tärkeinä kohtaamispaikkoina. 

”Hameenhelmat heiluivat, kun opetimme poikia tanssimaan Alaviirteen Nuorisoseurantalolla”, muistelee Lokasaari.



Lohtajan kotiseutuyhdistyksen 80-vuotinäyttely avautui 1.8. Kurkikartanossa, jossa se on esillä 12.8. asti. Syksyn aikana näyttelyyn kiertää muun muassa Lepolassa (15.–26.8.), Villa Mariassa (26.8.–9.9.), Alaviirteen Nuorisoseuran talolla (11.–16.9.), Lohtajan yläkoululla, Karhin kylätalolla, Marinkaisissa sekä Lohtajan kirjastossa, jossa se on esillä koko marraskuun.


Julistenäyttely on toteutettu osana Meidän museo -hanketta. Hanke kehittää alueellista kotiseutu- ja paikallismuseotoimintaa Keski-Pohjanmaan alueella. Hankkeen aikana maakunnassa toteutetaan erilaisia alueellista yhteenkuuluvuutta, toimijuutta ja osallisuutta tukevia tapahtumia, jotka pyrkivät vankistamaan alueellisen identiteetin ainutlaatuisuutta sekä tukemaan ja kehittämään kotiseututoimintaa.

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Kirjan julkistamistilaisuus: Elämää taiteen parissa – Maija ja Volker Dallmeierin naiiivin taiteen kokoelma



Tiedostustilaisuus perjantaina 15.7. klo 11 Kaustisen musiikkilukiolla (festivaalien tiedotustilaisuuden yhteydessä) sekä kirjan julkistamistilaisuus klo 14:00 Kansantaiteenkeskuksessa. 

Paikalla tilaisuuksissa ovat Volker Dallmeier ja Hanna Dallmeier (Maijan ja Volkerin tytär) sekä kirjan toimittajat Elina Vuorimies ja Lauri Oino.  TERVETULOA! 

Kansantaiteenkeskus, Jyväskyläntie 3, 69600 Kaustinen





Elämää naiivin taiteen parissa - Maija ja Volker Dallmeierien naiivin taiteen kokoelma


176 s., runsas värikuvitus, koko 230 x 200 mm
Toimitus: Elina Vuorimies, Lauri Oino
Käännökset: Maija Dallmeier, Kirsi-Marja Hurme, Tuomo Manninen ja Hanna Dallmeier
Valokuvaajat: Aki Paavola ellei toisin mainita
Taitto ja kuvankäsittely: Marko Mäkinen
Julkaisija ja kustantaja: Kaustisen kunta
Paino: Print Best, 2016
ISBN 978-952-93-7029-0

Tilaukset 

Kirjan hinta on 40 € (+ toimituskulut).  Kirjoja saa ostaa Kaustisen kunnantalolta tai pyytää lähettämään
p. 040-652 7692 tai kaustisen.kunta@kaustinen.fiKirjoja saa myös Roosin talon museokaupasta julkistamistilaisuuden jälkeen.



Kaustisen kunta sai 2000-luvun alkuvuosikymmenellä merkittävän taidelahjoituksen, kun saksalainen lääkäripariskunta Maija ja Volker Dallmeier päätti lahjoittaa keräämänsä kokoelman Kaustiselle. Dallmeierit olivat keränneet eurooppalaista naiivia taidetta vuodesta 1969 lähtien, ja olivat jo useita vuosia etsineet sille sopivaa kotia. Kaustisen kunta on kustantanut kokoelmasta kirjan, joka julkaistaan Kaustisen kansanmusiikkifestivaaliviikolla. Kirja on kiehtova matka naiivin taiteen historiaan ja nykytilaan sekä lämminhenkinen matkakuvaus lukuisten taiteilijoiden luokse eri puolille Eurooppaa 1970- ja 80-luvuilla.

Kirjassa esitellään kokoelmakerääjät Maija ja Volker Dallmeier sekä kokoelmaan kuuluvat taiteilijat elämänkertoineen. Osasta taiteilijoista on laajemmat esittelyt, joissa Volker Dallmeier kertoo tapaamisista taiteilijoiden kanssa. Asiantuntija-artikkeleina on Volker Dallmeirin johdanto naiiviin taiteeseen ja sen nykytilaan. Artikkelia täydentää Dallmeiereiden keräilijäkollegan Elke Zimmerin artikkeli Dallmeier-kokoelmasta ja sen merkityksestä kansainvälisesti. 

Kaustisen kunnan omistamaa Dallmeier-taidekokoelmaa hoitaa Kokkolassa sijaitseva ITE-museo, joka toimii Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon alaisuudessa. Kokoelma on ollut viimeksi laajasti esillä näyttelyssä Taivas kattona – hengellisyys kansantaiteessa Valamon kulttuurikeskuksessa ja ITE-museossa Kokkolassa 2015–16.




Maija ja Volker Dallmeierin taustaa



Suomalais-saksalainen lääkäripariskunta Maija ja Volker Dallmeier tutustuivat Erich Bödekeriin ja tämän satumaiseen puutarhaan keväällä 1969. Innostus kuvaa parhaiten vierailun jälkeisiä tunnelmia. He tekivät Bödekeristä elämäkertahaastattelun ja kattavan teosluettelon tämän lähes 900 työstä. Dallmeierit perustivat vuonna 1983 myös seuran, joka yhä tänäkin päivänä kantaa hänen nimeään.

Sama innostus vei Dallmeierit eri Euroopan maihin 1970- ja 80-luvuilla tutustumaan muihin naiiveihin taiteilijoihin, jotka silloin olivat vielä tuntemattomia. Yli rajojen syntyi ystävyyttä, usein vilkas kirjeenvaihto, monia inhimillisiä kontakteja, jotka useimmin ylittivät pelkän taiteen keräämisen. Matkojen tuloksena syntyi useita eri taiteilijoita käsitteleviä artikkeleita, jotka julkaistiin kirjoissa, näyttelyluetteloissa ja taidelehdissä. Pian ensimmäisen keräilymatkansa jälkeen Dallmeierit järjestivät ensimmäisen näyttelynsä Iisalmessa, missä he työskentelivät apulaislääkäreinä vuonna 1973. Se oli lajissaan ensimmäinen Suomessa ja siirtyi esitettäväksi myös Amos Anderssonin taidemuseoon Helsinkiin.

Kokoelman keräämisen ja näyttelyitten järjestämisen rinnalla on ollut vahva tutkimustyö. Volker Dallmeier määrittelee naiivin taiteen samaan tapaan kuin professori, kuraattori Thomas Grochowiak, jonka mukaan naiivien tuotanto on kaukana kaikesta, mikä on tekemisissä koulutuksen, kurssien, sivistyksen kanssa. Autenttiset naiivit luovat teoksia itsestään, kuvia, joita he kantavat sisällään, kuvia omista maailmoistaan.

Jo kokoelmakeräämisen alkuvuosina, vuonna 1971 naiivi taide oli saavuttanut jonkinasteisen lakipisteensä. Naiivin taiteen sisälle kelpuutettiin kaikki mahdollinen, mikä miellytti suurta maksavaa yleisöä. Vuoden 1928 Pariisin suuresta naiivin taiteen näyttelystä Puhtaan sydämen maalarit oli kulunut aikaa, samoin tunnetuista naiiveista maalareista kuten Henri Rousseau, Séraphine Louis, Louis Vivin ja Niko Pirosmani, ja myös heidät löytäneistä tunnetuista ammattilaistaiteilijoista!

Myös naiivin taiteen nimeäminen vaikeutui outsider-taiteen esilletulon myötä 1970-luvun alkupuolella. Dallmeierit näkivät, miten naiivista taiteesta tuli kuin yhdessä yössä outsider-taidetta. Esimerkiksi heidän kokoelmaansa kuuluneet naiivin taiteen mestarit Anselme Boix-Vives, Erich Bödeker, Pietro Ghizzardi, Max Raffler, Nikifor ja Anna Zemánková tunnustettiin äkkiä outsider-taiteen klassikoiksi.

Keskellä naiivin taiteen kriisiä vuonna 1981 Volker Dallmeier järjesti yhdessä Werner Pöschelin kanssa näyttelyn Naive Kunst – Geschichte und Gegenwart (Naiivi taide – historia ja nykyisyys). Sen yhteydessä yritettiin ensimmäistä kertaa tiukalla valinnalla ja radikaalisti karsimalla erottaa ”aito naiivi taide” sunnuntaimaalauksesta, jäljittelemisestä ja naivistisesta kitsistä. Näyttely herättikin paljon keskustelua.

Lukuisat näyttelyvierailut, konferenssit ja keskustelut tutkijoiden, asiantuntijoiden ja muiden keräilijöiden kanssa ovat vahvistaneet Dallmeierien käsitystä naiivista taiteesta ja sen olemuksesta kasvattaen heistä naiivin taiteen puolestapuhujia. He näkevät myös, että naiivi taide oli aikansa lapsi. ”Onneksi hyvät taiteilijat jäävät aina olemaan, käsitteiden ristiriidoista huolimatta”, he toteavat.

Kaustisen kunta sai 2000-luvun alkuvuosikymmenenä Volker ja Maija Dallmeiereilta avokätisenä lahjoituksena kokoelman, joka kattaa yli 200 teosta, maalauksia ja veistoksia, yli 60 taiteilijalta yli kymmenestä Euroopan maasta. Kokoelma sisältää naiivin taiteen keskeisiä teoksia eritoten 60- ja 70-luvuilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu suuri joukko puolalaisia kansanomaisia puuveistoksia sekä mittava naiivin taiteen käsikirjasto

perjantai 20. toukokuuta 2016

PYÖRÄILYÄ JA HISTORIAN LEHTIEN HAVINAA

Torstaina 12.5. järjestimme historia-aiheisen pyöräretken Suntinsuuhun ja Vanhan sataman lahdelle yhteistyössä kaupungin liikuntapalveluiden ja Kokkolan ladun kanssa. Retkelle osallistui peräti yli 50 pyöräilijää ja sää oli mitä parhain. Reitti noudatteli viime vuoden Ekovinge-hankkeessa kehitettyä kulttuuripyöräilyreittiä jonka varrella on mielenkiintoisia tapahtumapaikkoja Kokkolan historiassa. Näitä kohteita on merkattu maastoon QR-koodein ja niihin pääsee tutustumaan myös osoitteessa https://kulttuuripyoraily.wordpress.com/about/

Korpraalinmäen kahakan muistomerkki Peltokorvessa.
Kuva Lauri Skantsi/ K.H.Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo.


Venäläiset kuulustelivat kovakouraisesti Kälviän kappalaista.
Piirros Marko Teräntö.

Ensi torstaina 26.5. jatkamme yhteistyössä historia-aiheisten pyöräilyretkien sarjaa Liikuntapalveluiden ja Kokkolan Ladun kanssa. Tällä kertaa suuntaamme kohti Kälviää ja retken teemana on Suomen sota ja vuoden 1808 tapahtumat Kälviällä ja Kokkolassa. Retkellä tutustutaan mm. taistelu- vartio ja hautapaikkoihin sekä paikallisiin tapahtumiin ja tarinoihin. Lähtö urheilutalon pihalta klo 18.00
Retkellä tutustutaan mm. taistelu- vartio ja hautapaikkoihin sekä paikallisiin tapahtumiin ja tarinoihin. Lähtö urheilutalon pihalta klo 18.00

Venäläissotilaiden hauta Peltokorvessa.
Kuva Lauri Skantsi/ K.H.Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo.