Siirry pääsisältöön

JOS SEINÄT OSAISIVAT PUHUA, NIIN MITÄ NE KERTOISIVAT?


Tällaista kysymystä on pohdittu viime viikkojen ajan Lassanderin talossa. Mäntykankaan koulun museoprojektissa päästettiin mielikuvitus valoilleen ja seinätkin saivat puheenvuoron. Projektiin osallistui koko koulu, luokka kerrallaan. Vierailulla tutustuttiin aluksi vuonna 1748 rakennetun talon historiaan ja siellä asuneisiin henkilöihin. Sitten oppilaat saivat parin kanssa valita jonkun talon huoneista ja miettiä millainen tarina huoneeseen voisi liittyä? keitä huoneessa asui? mitä siellä tehtiin? mitä huoneessa on saattanut tapahtua? mitä huoneen seinät kertoisivat, jos ne osaisivat puhua? Tyyli oli vapaa, joten tapahtumassa syntyikin mm. kummitusjuttuja, jännityskertomuksia, faktaa ja komediaa niin perinteisellä tyylillä kuin ipadin avulla työskennellen. Henkilönnimiä tarinoihin napattiin usein Lassanderin talolla esillä olevasta talon asukasluettelosta. Seuraavassa pari tarinaa lasten kirjoittamana: 


Naisten huoneen kummitus vuonna 1777
Anna oli kutsunut ystävään naisten huoneeseen. Annan mies Eric pelasi korttia ystäviensä kanssa miesten huoneessa. Yhtä äkkiä naiset kuulivat rapinaa ja kimeitä ääniä. ”Se on kummitus!” Anna ja naiset kiljuivat. ”Mitä nyt?” Eric hätääntyi ja kiiruhti huoneeseen. ”Lautojen alla on kummitus”, naiset selvensivät. Eric nosti lautaa ja sanoi ”ei täällä mitään ole”, ja laski laudan.
Ilta sujui hyvin, kunnes he kuulivat taas outoja ääniä. ”Se kummitus tuli taas” naiset huusivat. Eric nosti pienen liinan otuksen päältä ja tokaisi: ”Sehän on vain hiiri”. ”Huh” naiset helpottuivat.

Tarinan kirjoittivat Iida ja Minessa.



Sadepäivä
Eräänä sateisena aamuna Maria Lovisa Ahla oli tekemässä puuroa perheellensä. Peter Alexander Ahla tuli alakertaan ja huomasi hyvän tuoksun tulevan keittiöstä. Maria teki viimeisen silauksen puuroon ja huusi tyttärensä Emilia Ahlan syömään. Koko perhe söi maukkaan puuron aamupalaksi.
Henrik Lassander koputti Ahlojen oveen. Henrik tuli palauttamaan eilen lainaamansa jauhot. Sitten Ahlan perhe ja Henrik jäivät juttelemaan sateisen päivän loppuun asti.

Tarinan kirjoittivat Roosa ja Alli.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jackson Haines - Kaunoluistelun isä Kokkolassa 1800-luvulla

  Jackson Haines. Kuva: Suomen Kansallismuseo Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuulu...
Lähetä kommentti
Lue lisää
ProtestITE – Tyyne Eskon muistonäyttely ja Juha Pesosen maalauksia 16.5.–29.9.2013, ITE-museo, Pedagogio, Kokkola ITE-taiteelle tyypillinen mielenilmaisu, protesti vallitsevia oloja vastaan tai mielenpurkaus on ITE-museon kolmannen kesänäyttelyn teema. Näyttelyn taiteilijoina on edesmennyt kokkolalainen kuvataiteilija Tyyne Maria Esko (1920–2011) sekä tamperelainen Juha Pesonen (s. 1972). Esko on kansainvälisestikin tunnettu ITE-taiteilija, kun taas Pesonen on ITE-museon uusimpia löytöjä. Kumpaakin taiteilijaa yhdistää rohkeus; Tyyne Esko paljastaa avoimesti ja pisteliäästi vallanpitäjien ahneuden ja lyhytnäköisyyden, kun taas Juha Pesonen maalaa sisäisen ristiriitansa huikeiksi omakuviksi. Pesosen maalaukset ovat esillä ensimmäistä kertaa julkisesti. Tyyne Eskon taiteellinen työskentely alkoi vasta hänen jäätyään eläkkeelle, mutta sitäkin näkyvämmi Tyyne Esko ei esittelyä kaipaa Kokkolassa, missä monet ovat henkilökohtaisesti hänet tavanneet tai kuulleet hänestä puhut...
Lähetä kommentti
Lue lisää

💥TULTA JA JÄÄTÄ 1854 - Halkokarin kahakka englantilaisten silmin

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Ou...
Lähetä kommentti
Lue lisää