Siirry pääsisältöön

Kiertävä julistenäyttely muistelee 1930-luvun Lohtajaa




Lohtajan kotiseutuyhdistyksen kiertävä julistenäyttely juhlistaa yhdistyksen 80-vuotista taivalta. Näyttely koostuu 12 kanvasjulisteesta, jotka palaavat yhdistyksen perustamisvuoteen 1936, heijastellen laajemmin myös 1930-luvun lohtajalaista elämää.

”1930-luku oli paitsi kotiseutuaatteen heräämisen aikaa, myös poliittisten valintojen, yhteisöllisten tapahtumien ja perhejuhlien aikaan. Vuodelle 1936 osuivat sekä kunnallisvaalit että eduskuntavaalit. Samana vuonna käynnistyi myös osuustoiminta ja Lohtajalle rakennettiin paloasema”, kertoo julistenäyttelyn koostanut, Lohtajan kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Helena Anttiroiko-Mehtälä.

Näyttelyn julisteet esittelevät Lohtajaa viiden teeman valossa. Teemat syntyivät Anttiroiko-Mehtälän käytyä läpi vuoden 1936 jokaisen Keskipohjanmaa-lehden numeron, ja valokuvattua kaiken Lohtajaa koskevan uutisoinnin. Teemat keskittyvät perinnetutkimukseen, elinkeinoihin ja taloudenpitoon, kunnan ja seurakunnan toimintaan, lohtajalaisiin iloihin ja suruihin sekä vapaa-ajan viettoon.

”Lehtiaineisto tarjosi paljon erilaisia näkökulmia erityisesti vapaa-ajan viettoon. Aineistossa korostuivat hauskanpito, iltamat, näytelmät ja kesäjuhlat. Nuorisoseurat toimivat Lohtajalla aktiivisesti, myös raittiusyhdistys, urheiluseurat ja työväenyhdistys järjestivät erilaista toimintaa”, kertoo Anttiroiko-Mehtälä. Kaija Lokasaari muistaa nuorisoseurat tärkeinä kohtaamispaikkoina. 

”Hameenhelmat heiluivat, kun opetimme poikia tanssimaan Alaviirteen Nuorisoseurantalolla”, muistelee Lokasaari.



Lohtajan kotiseutuyhdistyksen 80-vuotinäyttely avautui 1.8. Kurkikartanossa, jossa se on esillä 12.8. asti. Syksyn aikana näyttelyyn kiertää muun muassa Lepolassa (15.–26.8.), Villa Mariassa (26.8.–9.9.), Alaviirteen Nuorisoseuran talolla (11.–16.9.), Lohtajan yläkoululla, Karhin kylätalolla, Marinkaisissa sekä Lohtajan kirjastossa, jossa se on esillä koko marraskuun.


Julistenäyttely on toteutettu osana Meidän museo -hanketta. Hanke kehittää alueellista kotiseutu- ja paikallismuseotoimintaa Keski-Pohjanmaan alueella. Hankkeen aikana maakunnassa toteutetaan erilaisia alueellista yhteenkuuluvuutta, toimijuutta ja osallisuutta tukevia tapahtumia, jotka pyrkivät vankistamaan alueellisen identiteetin ainutlaatuisuutta sekä tukemaan ja kehittämään kotiseututoimintaa.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jackson Haines - Kaunoluistelun isä Kokkolassa 1800-luvulla

  Jackson Haines. Kuva: Suomen Kansallismuseo Saavuin kesäksi museoharjoitteluun Kokkolaan, joka oli itselleni ennestään täysin vieras kaupunki. Kesä kului siten harjoittelun ohessa uuteen kaupunkiin ja sen historiaan tutustuen. Yli 400 vuoden ikäisen Kokkolan kadut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Monen juuret ovat olleet tiukasti kaupungin maaperässä usean sukupolven ajan. Toiset ovat puolestaan viettäneet kaupungissa vain murto-osan elämästään, mutta tästä huolimatta he jättäneet pysyvän jäljen kaupunkiin. Yksi tällainen henkilö on kaunoluistelun isäksi tituleerattu, New Yorkista kotoisin ollut Jackson Haines (1838-1875), joka matkasi vuonna 1864 Atlantin yli esiintyäkseen Euroopassa. Yli 10 vuoden ajan Haines hurmasi yleisöä ympäri Euroopan suurkaupunkeja. New Yorkin katuojien jäillä lapsena luistelemaan oppinut hedelmäkauppiaan poika luisteli muun muassa Ruotsin silloisen kuninkaan Kaarle XV:n, Preussin kuningas Vilhelm I:n ja Venäjän tsaariperheen suosioon. Hainesin kuulu...
Lähetä kommentti
Lue lisää
ProtestITE – Tyyne Eskon muistonäyttely ja Juha Pesosen maalauksia 16.5.–29.9.2013, ITE-museo, Pedagogio, Kokkola ITE-taiteelle tyypillinen mielenilmaisu, protesti vallitsevia oloja vastaan tai mielenpurkaus on ITE-museon kolmannen kesänäyttelyn teema. Näyttelyn taiteilijoina on edesmennyt kokkolalainen kuvataiteilija Tyyne Maria Esko (1920–2011) sekä tamperelainen Juha Pesonen (s. 1972). Esko on kansainvälisestikin tunnettu ITE-taiteilija, kun taas Pesonen on ITE-museon uusimpia löytöjä. Kumpaakin taiteilijaa yhdistää rohkeus; Tyyne Esko paljastaa avoimesti ja pisteliäästi vallanpitäjien ahneuden ja lyhytnäköisyyden, kun taas Juha Pesonen maalaa sisäisen ristiriitansa huikeiksi omakuviksi. Pesosen maalaukset ovat esillä ensimmäistä kertaa julkisesti. Tyyne Eskon taiteellinen työskentely alkoi vasta hänen jäätyään eläkkeelle, mutta sitäkin näkyvämmi Tyyne Esko ei esittelyä kaipaa Kokkolassa, missä monet ovat henkilökohtaisesti hänet tavanneet tai kuulleet hänestä puhut...
Lähetä kommentti
Lue lisää

💥TULTA JA JÄÄTÄ 1854 - Halkokarin kahakka englantilaisten silmin

Englannin  laivasto-osasto   Pohjanlahdella toukokuussa 1854. HMS Odinin laivalääkärinä toimineen Edward Creen akvarelli.  ©   National   Maritime   Museum,   Greenwich,   London Englantilaiset yrittivät Krimin sodan (1853-1855) Itämeren kampanjaansa liittyen maihinnousua Kokkolan Vanhansatamanlahdella 7.6.1854. Tavoitteena oli tuhota kaupungissa sijaitsevat vihollisen sotatarvikemateriaalit. Hyökkäys torjuttiin paikallisten asukkaiden tukemana. Tapahtumien kulku Englannin laivaston asiakirjojen ja silminnäkijöiden kertoman perusteella: Torstai 30.5.1854 Englantilaisen amiraali Plumridgen komennossa olevan Pohjanlahden laivasto-osaston kolme laivaa saapuu Raahen edustalle. Vastarintaa kohtaamatta raahelaisilta tuhotaan 13 laivaa, 9000 tynnyriä pikeä ja tervaa sekä suuret määrät laivanrakennusmateriaalia. Perjantai 1.6.1854 Kaikki Pohjanlahden osastoon kuuluvat neljä laivaa ( Leopard, Valorous, Vulture ja Odin ) saapuvat Oulun satamaan. Ou...
Lähetä kommentti
Lue lisää