Siirry pääsisältöön

 

Hyvinvointia tuottava Erikoistietotoimisto – Välfärd via Specialbyrån




 





ETT paikan päällä Kauhavan Härmässä.


Kaikkeen ei tarvita paljon rahaa, vaikka kyseessä olisikin monessa mielessä tuottava toiminta. Yllättävän usein näyttää sitä vastoin olevan niin, että elämän tärkeimmät asiat vaativat kaikkea muuta: aikaa, tietoa, oppimista, muille jakamista, mielekkäitä ihmissuhteita sekä rakentavaa yhteistyötä ja -henkeä.

Muun muassa näillä eväillä Erikoistietotoimisto ETT on toiminut vuodesta 2009. Tämän sosiaalisen yhteisön toimintamalli kiinnostaa myös laajempaa yleisöä; vastaavanlaiselle toiminnalle on mitä ilmeisimmin tilausta. Ehkä tämä ainakin osittain johtuu siitä, että on huomattu, että yhdessä tekeminen, paikkansa löytäminen joukon ulkopuolelta niin sanotusti joukkoon tuottaa hyvinvointia; eikä joukkoon kuuleminen tarkoita omien piirteidensä kankeaa vääntämistä valtavirran odotusten mukaisiksi, vaan osallisuutta sekä oman osaamisen ja kiinnostusten kohteiden avaamista muille, kuunteleville, avoimille korville.

Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja ­–hanke (http://www.obotnia.fi/kulttuuri/hyvinvointia-kuntiin-ilman-rajoja/) ja sen avausseminaari Hyvinvointia ja kumppanuutta kulttuurista toimii esimerkkinä siitä, minkälaiseen asiayhteyteen paikallishistorian harrastajista koostuva Erikoistietotoimisto soveltuu. Alkuvuodesta sain puhelun projektipäälliköltä Esa Vienamolta. Aiheena oli ETT:stä kertominen mainitussa seminaarissa, joka järjestettiin Härmän kuntokeskuksessa viime viikolla. Suostuin mielihyvin tehtävään, jonka jaoin kahden ETT:n toiminnan toteuttajan, Eero Ingmanin ja Jarmo Hautalan kanssa.
    Musiikin tohtorin, psykologin Ava Nummisen mielestä
”kulttuuri pitää hengissä”. 

Tässä hyvin järjestetyssä seminaarissa esillä oli mielenkiintoisia aiheita liittyen siihen, miten hankkeiden ja toimintamallien kautta voidaan edistää hyvinvointia kaupunkilaisille ja kuntalaisille. Asiantuntija-tutkijoiden näkemysten lisäksi saimme kuulla muun muassa siitä, miten muusikko Desirée Saarela-Portin tuo piristystä hoitoalalle ja -laitoksiin Pedersöressä, sekä siitä, miten tanssin ja taiteen kautta luodaan hyvänmielen virikkeitä Vaasassa. Puheenvuorot vahvistavat käsityksen siitä, että kulttuuri ja hyvinvointi kuuluvat yhteen. Musiikin tohtori ja psykologi Ava Numminen kiinnitti huomiota yhteiskuntamme medikalisaation perinteeseen. Nummisen mielestä ihmistä ja hyvinvointia tulisi tarkastella paljon kirjavimmista näkökulmista – ei ainoastaan laboratoriolasien kautta – siksi hän väittääkin, että sairaus ei ole terveyden vastakohta (!).



 



 

 


Jarmo Hautala löysi ETT:n Kokkola-lehden ilmoituksen kautta. Nykyään lehti julkaisee hänen ja muiden Viisaiden kirjoittamia historia-aiheisia tekstejä niin sanotulla ETT-palstalla.
 

 

 

 

 

 

 
Eero Ingmanille Erikoistietotoimisto tuli tutuksi museotyön kautta. Tutkimuksissaan hän on perehtynyt muuan muassa ilmailuhistoriaan. 

ETT:n herroilla on raskasta sanomaa jaettavana, kun kyseessä on mielekkään yhteyden löytäminen pitkiä ammatillisia uria kokeneina. Seminaarissa otsikkonamme oli ”ETT – kotiseutuharrastajien ja museon avointa asiantuntijuutta”. Asia herätti kiinnostusta. Kolmen koplassamme koimme ylpeyttä siitä, että ETT:n tapauksessa ei ole kyse varsinaisesta hankkeesta, vaan toimivasta toimintamallista. Ajomatkalla kotiin Härmästä totesimmekin, että Kokkolassa osataan kyllä kertoa ”miten meillä päin ollaan tehty”... Hyvä näin. Toki takakontissa kannattaa aina olla useampi painava kassillinen nöyryyttä, ne edesauttavat valtatiellä pysymistä – liukkaillakin keleillä.  

 Mukana ”Härmänkeikalla” oli ETT:n tuore esite.

 



                                       Keväisin terveisin,
                                       Vårhälsningar,

 
                                               Erik Engberg,
                                               tutkimusamanuenssi,
                                               forskningsamanuens.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Löytöretki Kokkolaan

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki) Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan. Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän

Hannu Leimu haastattelu

Hannun näyttely "Nyt Minä Olen Kapteeni Kid" on parhaillaan nähtävillä K.H. Renlundin Museon Näyttelyhallilla, osoitteessa Pitkänsillankatu 28. Siis Museokorttelissa, eli samassa pihassa missä ovat Lassanderin Talo ja Pedagogio. Vaikka kattoa remontoidaan, ollaan me kuitenkin auki ihan normaalisti! Eli Ti-Pe Klo. 12-15 ja La-Su klo 12-17. Torstaisin Ilmainen sisäänpääsy ja ilta aukiolo klo 18 - 20 ja taas 14.10 Torstai iltana itse taiteilija tavattavissa piirtämisen ja keskutelun merkeissä! Mutta, itse aiheeseen. Päätin näin näyttelyn alla ottaa asiakseni jututtaa Hannua ja keskustelimme elämästä ja sen loppumisesta. Taiteestakin taidettiin jotain höpistä. Ja tottakai Karatesta. Mutta pidemmittä puheitta, Hannu, miksi sinä olet Kapteeni Kidd? Minä olen kapteeni Kidd, koska ajan ratas on pyörähtänyt. Lapsuuteni muistorikkain lelu, Matchboxin kapteeni Kidd kolmenkymmenen vuoden takaa, näyttää kasvonpiirteiltään keski-ikäiseltä mieheltä. Ehkä lapsen leikki merirosvonukell

AIKAMATKA KESKIAJALLE - LEIKKIÄ, TARINOITA JA TOIMINTAA

Järjestimme yhteistyössä Kokkolan koulutoimen Kuperkeikka- ja Projektori hankkeen ja Yliopistokeskus Chydeniuksen luokanopettajakoulutuksen kanssa 6.9. – 30.9. Saarimäen markkinat - aikamatka keskiajalle –tapahtuman. Se oli suunnattu perusopetuksen 5-6 luokille. Tapahtumaan osallistuikin kaikkiaan parikymmentä luokkaa mm. Torkinmäen, Hollihaan, Mäntykankaan, Villan, Kyrkbackenin, Rahkosen, Vionojan ja Kälviän kirkonkylän kouluista. Valitettavasti emme voineet tarjota teemapäivää kaikille halukkaille, mutta nopeimmat pääsivät mukaan. Teemapäivä kesti yhden luokan osalta aina yhden koulupäivän. Kumppaneinani tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa toimivat opettajat Auli Palosaari ja Pertti Kuosmanen. Ilman heidän vahvaa ammattiosaamistaan ja työpanostaan tapahtumaa ei olisi ollut mahdollista toteuttaa. Lisäksi tapahtumassa työskentelivät myös luokanopettajakoulutuksen syventävää harjoittelua tehneet Sari, Eva, Outi ja Janika, jotka tekivät minuun suuren vaikutuksen luovuudellaan ja