Siirry pääsisältöön

Museolle koulupäivien jälkeen

Itse olin ensimmäinen Kiviniityn lukiolainen kautta historian, joka osallistui museokurssille. Länsipuistossa järjestetyn syventävän historian kurssin yhteydessä opettaja mainosti kurssia, eikä idea tuntunut ollenkaan hullummalta. Asiaa auttoi vielä se, että tunsin muista yhteyksistä museon henkilökuntaa jo ennestään jonkin verran, jolloin paikalle tuleminen oli erityisen helppoa. Tosin, olisi se varmasti onnistunut, vaikken olisi ketään ennestään tuntenutkaan: kaikki museon ihmiset olivat mukavia, auttavaisia ja avoimia, eikä kenenkään kanssa tullut mitään hankaluuksia.

Omat kaksikymmentä tuntiani suoritin usein heti koulun jälkeen, mutta tein myös muutaman tunnin hiljaisempien viikonloppujen aikana, pikkuhiljaa pala kerrallaan. Tuntieni aikana tein inventointiin liittyviä tehtäviä, valokuvasin Lassanderin talossa, sammuttelin ja sytyttelin valoja, tein ostoskäyntejä kauppaan sekä mittasin kosteus- ja lämpötilalukemia. Koskaan ei ollut minnekään kiire, vaan tehtävät hoituivat melkein kuin itsestään ja omalla painollaan. Kurssin alussa olin myös konservaattori Jounin luona seuraamassa hänen työtään parin tunnin ajan.

Tunnit museolla toivat kaivattua vaihtelua pitkiin koulupäiviin, eikä kurssi tuntunut missään vaiheessa liian raskaalta. Syventävän kurssin ottaminen toisesta koulusta tarjosikin samalla odottamattoman hyvän mahdollisuuden, johon tarttumista en kyllä kadu hetkeäkään. Museolla tunsi aina olevansa ikään kuin tervetullut, päivästä tai ajankohdasta huolimatta: työympäristö oli siis erinomainen, ja samaa on kiva jatkaa vielä tulevaisuudessa vaikkapa mahdollisten kesätöiden merkeissä. Museon ylläpidosta sekä sen yleisistä asioistakin opin varmaan kaikista eniten. Muiden tavoin myös itse suosittelen kurssia ja ylipäänsä museolla vierailua erityisen mielelläni aivan kaikille, hienoa että nuorille tarjotaan näin mahtava tilaisuus joka vuosi.

- Jenna

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Löytöretki Kokkolaan

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki) Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan. Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän

Hannu Leimu haastattelu

Hannun näyttely "Nyt Minä Olen Kapteeni Kid" on parhaillaan nähtävillä K.H. Renlundin Museon Näyttelyhallilla, osoitteessa Pitkänsillankatu 28. Siis Museokorttelissa, eli samassa pihassa missä ovat Lassanderin Talo ja Pedagogio. Vaikka kattoa remontoidaan, ollaan me kuitenkin auki ihan normaalisti! Eli Ti-Pe Klo. 12-15 ja La-Su klo 12-17. Torstaisin Ilmainen sisäänpääsy ja ilta aukiolo klo 18 - 20 ja taas 14.10 Torstai iltana itse taiteilija tavattavissa piirtämisen ja keskutelun merkeissä! Mutta, itse aiheeseen. Päätin näin näyttelyn alla ottaa asiakseni jututtaa Hannua ja keskustelimme elämästä ja sen loppumisesta. Taiteestakin taidettiin jotain höpistä. Ja tottakai Karatesta. Mutta pidemmittä puheitta, Hannu, miksi sinä olet Kapteeni Kidd? Minä olen kapteeni Kidd, koska ajan ratas on pyörähtänyt. Lapsuuteni muistorikkain lelu, Matchboxin kapteeni Kidd kolmenkymmenen vuoden takaa, näyttää kasvonpiirteiltään keski-ikäiseltä mieheltä. Ehkä lapsen leikki merirosvonukell

AIKAMATKA KESKIAJALLE - LEIKKIÄ, TARINOITA JA TOIMINTAA

Järjestimme yhteistyössä Kokkolan koulutoimen Kuperkeikka- ja Projektori hankkeen ja Yliopistokeskus Chydeniuksen luokanopettajakoulutuksen kanssa 6.9. – 30.9. Saarimäen markkinat - aikamatka keskiajalle –tapahtuman. Se oli suunnattu perusopetuksen 5-6 luokille. Tapahtumaan osallistuikin kaikkiaan parikymmentä luokkaa mm. Torkinmäen, Hollihaan, Mäntykankaan, Villan, Kyrkbackenin, Rahkosen, Vionojan ja Kälviän kirkonkylän kouluista. Valitettavasti emme voineet tarjota teemapäivää kaikille halukkaille, mutta nopeimmat pääsivät mukaan. Teemapäivä kesti yhden luokan osalta aina yhden koulupäivän. Kumppaneinani tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa toimivat opettajat Auli Palosaari ja Pertti Kuosmanen. Ilman heidän vahvaa ammattiosaamistaan ja työpanostaan tapahtumaa ei olisi ollut mahdollista toteuttaa. Lisäksi tapahtumassa työskentelivät myös luokanopettajakoulutuksen syventävää harjoittelua tehneet Sari, Eva, Outi ja Janika, jotka tekivät minuun suuren vaikutuksen luovuudellaan ja